Taidemuseo Einari Junttila

Sammontie 5, Kittilä
Avoinna torstaisin 13–17, muulloin sopimuksen mukaan.
Puh.  040 703 4657

Einari Junttila (1901 - 1975) oli syntyperäinen kittiläläinen, kansainvälisestikin tunnettu ja tunnustettu itseoppinut lyyrinen realisti, joka tunnetaan nimenomaan akvarellimaalarina. Hän teki myös öljyväri- ja pastellitöitä. Junttila on varhaisin tunnettu kittiläläinen taiteilija, kutsumukselleen uskollinen herkkä Lapin luonnon tulkitsija.

Junttilan "löysi" turistimatkalla ollut saksalainen taiteentuntija Gunther Thaer 1930-luvun alussa. Thaer vei osan tauluista Saksaan, missä johtava taidelehti kirjoitti loistavat arvostelut Lapin erämaasta löytyneestä taiteilijasta.

Einari Junttila oli mukana Suomen kansallistaiteen maailmannäyttelyssä, joka kiersi vuonna 1934 Saksassa; Düsseldorfissa, Berliinissä ja Hampurissa. Näyttelyssä Junttilan työt olivat esillä Väinö Aaltosen veistoksien sekä Werner Holmbergin, Fanny Churbergin, Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Marcus Collinin ja Tyko Sallisen töiden kanssa. Tämän jälkeen Junttilan näyttelyt Helsingissä muodostuivat menestyksekkäiksi.

Talvisota sekä sitä seuranneet sotavuodet keskeyttivät osittain kulttuurin kehityksen Suomessa. Huomio kiinnittyi rintamalle, missä myös Einari Junttila oli mukana viisi vuotta.

Hän viihtyi samoillen tuntureilla, yksinäisyydessä, maalaten lapin maisemia ja ihmisiä yli 60 vuotta aina kuolinpäiväänsä saakka. Museossa ovat nähtävänä myös hänen viimeisenä elinpäivänään maalaamansa taulut.
Taidemuseo on Einari Junttilan koti- ja työympäristö, jonka hän rakensi sodan jälkeen uudestaan 1930-luvun lopulla rakentamansa talon perustuksille. Taidemuseo avattiin vuonna 1991, kun oli kulunut aikaa 17 vuotta taitelija Einari Junttilan kuolemasta. Taidemuseon on perustanut ja sitä ylläpitää taiteilijan tytär Terttu Junttila. Esillä on taiteilijan syntymän 110-vuotisjuhlanäyttely.

Ars Nordica Pohjoinen on julkaissut taiteilijan elämäntyöstä kirjan, joka on ensimmäinen kattava, tutkimukseen perustuva selvitys Einari Junttilasta. Tämä on tunnetuista kittiläläisistä taiteilijoista ensimmäinen tämänkaltainen tutkimus. Kirjaa on saatavilla myös Einari Junttila taidemuseossa ja Lapin taidemuseoissa.

Einari Junttilasta kertovat julkaisut

• Günther Thaer, Volk der Wälder (1944), Vom Angesicht zu Angesicht (1952)
• Marja Tuominen, Onko Junttilasta lukkariksi (1996)
• Einari Junttila 1901–1975: Ei ko maalaa. Toimittanut Kaija Kähkönen. Kirjoittajat: Heikki Kastemaa ym. Ars Nordica & Pohjoinen, 2002
• Terttu Junttila, Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta (2009)