Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös! Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Revontulia taivaalla

Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös!
Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Ahmatunturin kupeessa

Vaikka saamelaisuus esittäytyy Kittilässä vierailijalle usein turismin palveluun muokattuna ohjelmana, näkyy alkuperäiskansan vaikutus alueella myös murteessa ja historiassa sekä nykypäivään mukautuneina käsityötaitoina.

– Suuri osa Lapin luontoon liittyvistä sanoista pohjaa saamen kieleen, Oulun yliopiston Giellagas -instituutin professori Veli-Pekka Lehtola kertoo.

Esimerkiksi sanat kuten jänkä, tunturi tai vuoma löytyvät saamen kielen sanoista. Kittilän karttaa katsova saamenkielentaitaja tietää kertoa, että Kätkatunturille suuntaava onkin matkalla saamelaisittain Ahmatunturille. Kittilän ja Levin alueen nimistössä näkyy vahva saamen kielen vaikutus.

– Samoin Kuukasjärven nimen taustalla on saamenkielinen sana kuhkas, joka tarkoittaa pitkää, Veli-Pekka jatkaa. Kittilä sijaitsee keskellä Lappia ja alueelle on saapunut asukkaita sekä pohjoisesta että etelästä.

– Alue on harvinainen, sillä Kittilään kauan sitten muuttaneet suomalaiset omaksuivat lappalaisia perinteisiä elämänmalleja ja elivät alkuperäiskansan tavoin.

Perinteisiä käsitöitä

Kittilän alueelta löytyy myös lappalaisen käsityön tekijöitä. Pokassa asuva Helena Lehtinen on käsityöntaitaja toisessa polvessa. Pokka Kirstin tytär huolehtii äitinsä kotitaloon tehdystä museosta, jossa voi nähdä entisajan lappilaista elämää, pukuja ja kodin tavaroita. Helena on alueella myös tunnettu perinteisten käsitöiden opettaja.

– Pidin viime talvena intensiivikurssin Lapin käsitöistä myös etelästä tulleille käsityönopettajille, Helena selvittää.

Perinteisen lapinpuvun lisäksi Helena tekee myös tilaustöitä.

– Talvessa ennätän tehdä kolme tai neljä pukua. Asiakas usein jo tietää millaisen haluaa.

– Tein minä nutukkaatkin tilauksesta Etelä- Afrikkaan, Helena nauraa ja kertoo että kiireesti piti lämpimät jalkineet saada toisen pallonpuoliskon talvea lämmittämään.

Lapin puvut ja käsityöt ovat pohjoiseen saapuvalle saamelaisen kulttuurin ehkä näkyvin muoto. Taidokkaat käsityöt kertovat jokainen omaa tarinaansa ja perinteiden mukaan jokaisella puvun yksityiskohdallakin on sanomansa. Nahka- ja hopeatyöt ovat nekin aikoinaan tehty tiettyjä käyttötarkoituksia varten.

Veli-Pekka Lehtola sanoo, että saamelaisen käsityön nykypäivässä on nähtävissä kahta eri suuntausta. Vanhakantainen suuntaus ei mielellään suosi mitään muunnoksia perinteisiin käsityömalleihin tai materiaaleihin.

Toinen lähestymistapa on käyttää perinteisiä malleja uusien materiaalien ja käyttötarkoitusten mukaisesti.

– Esimerkiksi perinteinen hopeinen koru on tarkoitettu huivin pidikkeeksi. Nyt samalla koristemallilla tehdään myös kaulakoruja ja korvakoruja, Veli-Pekka toteaa.

– Käyttötavat muuttuvat. Poronnnahkalaukkuja voidaan pitää nykypäivänä käsilaukkuina. Arkipäivän tavaroiden kauneusarvo korostuu.

Kittilässä asuva Karen-Anne Näkkäläjärvi kertoo saamelaisuuteen suhtautumisen muuttuneen.

– Omassa lapsuudessa 1960-luvulla ei kaikissa perheissä arvostettu saamen kieltä niin, että oltaisiin puhuttu sitä kotona lapsille. Osa joutui asuntolaan ja kieli muuttui suomen kieleksi. Onneksi moni löysi kielen takaisin.

Nykyään nuorempi sukupolvi voi käydä koulua saamen kielellä ja suorittaa myös opintojaan saameksi. Karen-Anne on asunut itse kaukana saamelaisyhteisöstä, mutta juuret omiin perinteisiin ovat pysyneet vahvoina.

Kohtauspaikkana Levi

Yksi osa saamelaisuuden vahvistamista on Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan yksikkönä toimiva Giellagas-instituutti. Etnisen vähemmistöryhmän kulttuurin ja kielen tutkimus on voimistunut jo 2000-luvulla. Opetusta annetaan niin saamen kielen kuin kulttuurinkin osalta.

Kittilä ja Levi eivät saamelaisuuden tutkimuksessa saa kovinkaan paljoa huomiota, sillä painopiste saamelaisuuden tutkimuksessa on ylempänä Lapissa, vaikkakin suurin osa saamelaisista asuu jo Etelä-Suomessa ja Helsingissä.

Kittilä on saanut isännöidä kuitenkin jo useampia seminaareja ja saamelaisuuden tutkimuksen tapahtumia. Keskeinen sijainti toimii edelleenkin suomalaisuuden ja saamelaisuuden kohtauspaikkana.

Saamelainen, lappalainen,lappilainen

Pohjoisen alkuperäiskansan saamelaisten nimityksenä käytettään saamelaisen lisäksi lappalaista. Tämä on vanha tapa, sillä lappalaiseksi määriteltiin alkujaan Lapin veroa maksava saamenkieltä puhuva henkilö. Lappalainen erosi suomalaisesta valtaväestöstä.

Lappilaisia puolestaan ovat Lapin läänissä asuvat. Vuonna 1938 perustetu Lapin lääni antoi nimityksen alueensa asukkaille.

Saamelaisalue Suomessa rajautuu Enontekiön, Inarin ja Vuotson alueille. (v 1973 Saamelaiskomitean määritelmä)

Saamelaisalueet löytyvät myös Ruotsista ja Norjasta. Suomessa suuri osa saamelaisista asuu muualla kuin saamelaisalueella.

Outi Hannuksela • Loiste

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Niiles-Jouni_Aikio