Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös! Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Revontulia taivaalla

Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös!
Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Kun Tanja Poutiainen keväällä 2014 ilmoitti lopettavansa menestyksekkään uransa, taisi kaikille olla selvää, ettei hän jäisi pyörittelemään peukaloitaan. Minua kiinnosti tietää, millaiseksi Tanjan seuraava ura muodostuu, ja mitä hän ottaa mukaansa edellisestä. Toki keskustelimme myös jalkapallosta.

Aika aikaansa kutakin

Tanjan ei ole tarvinnut palata pohtimaan lopettamispäätöstään. Elämä ilman treeniohjelmaa on tuntunut hyvältä, ja uuteen arkeen astuminen oikealla hetkellä tehdyltä valinnalta. Positiivisen asenteen airut suhtautuu itselleen ominaisesti myös asioihin, joista jollekin olisi voinut jäädä jotain hampaankoloon.

– En enää kaipaa valtavaa omien rajojen tavoittelua päivästä toiseen urheilun merkeissä. Saavutin urallani paljon enemmän kuin mitä pikkutyttönä saatoin ikinä kuvitella, ja voin olla todella tyytyväinen. Toki jotain jäi saavuttamattakin, mutta se nyt kuuluu elämään.

Plan B

Huippu-urheilijan eläköityminen on iso elämänmuutos iässä, jossa kovin monen ei eläkettä tarvitse miettiä. Nuoresta, jopa lapsesta, kaikkensa lajilleen antaneena on yhtäkkiä tilanteessa, jossa päivät tuleekin täyttää muulla.

– Tämä on asia, joka urheilijan ja lähipiirin pitää osata ottaa huomioon. Varmasti lähimmän vuoden aikana tulee silti vas- taan hetkiä, että ihmettelee, mitenkäs tässä normaalielämässä toimitaankaan, Tanja nauraa.

Seuraavan uran suunnittelu on Tanjan osalta käynnistynyt jo ensimmäisen uran aikana. Hänellä on ollut pitkään opiskelupaikka Lapin yliopistossa. Lopettamispäätöksen jälkeen suunnittelu on edennyt muutenkin, esimerkiksi yhteistyö lajiliiton kanssa tulee jatkumaan, ja keskusteluja yhteistyökumppaneiden kanssa on käyty.

– Minulla on useampia pieniä osa-alueita, joista elämänrytmini lähitulevaisuudessa koostuu, ja se on todella tärkeää. Asioiden eteen pitää tehdä itse töitä niin, että on jatkossakin tekemistä.

Paljon se antoi ja opetti

Kun kysyn Tanjalta, mitä hän jää huippu-urheilijan arjesta erityisesti kaipaamaan, nousevat pääosaan tunteet.

– Varmasti kaipaan sitä tunteiden vuoristorataa, niin hyvässä kuin pahassa. Urheilussa on valtavasti tunnetta. Kun tekee vaikkapa hyvän kokonaisen treenin, tulee valtavan hyvä fiilis siitä, kun kroppa kehittyy. Ja saatikka, kun onnistuminen tulee kisoissa: kun ajattelee, kuinka valtavasti siihen on tehty koko tiimillä töitä. Onhan se sellaista, mikä motivoi urheilijaa.

Ura alppimaailman huipulla on vaatinut määrätietoisuutta ja kunnianhimoa – itsensä likoon laittamista ja haastamista, kuten Tanja asian ilmaisee. Se on opettanut paitsi sietämään paineita, myös keskittymään olennaiseen. Ja keskittymään tehokkaasti.

– Kun halutaan johonkin asiaan paneutua, niin uskon, että huippu-urheilija on siinä aika vahvoilla.

Eläkeläisiä, vai?

Vaikka maksimi-intervalli- ja maksimi- voimatreenit ovat Tanjan omien sanojen mukaan ne asiat, joita hän ei todellakaan menneestä kaipaa, syttyy kilpailijan liek- ki ajoittain. Esimerkkinä käy Levi24-pyöräilytapahtuma, jossa Tanjalla on usein ollut oma joukkue.

– Eihän siitä mihinkään pääse, että kun laitetaan numerolappu pyörään, ja kun joukkueen eteen poljetaan, niin joka kierroksen vedän ihan täysillä, ja taas on sykkeet lähellä maksimia ja pahalta tuntuu. Olen aivan puhki ja kaikkeni annan. Ei kilpailijan luonne mihinkään katoa!

Iän puolesta Tanjan ei vielä olisi tarvinnut edes lopettaa. Eikä hän viimeiselläkään kaudellaan miettinyt lähtöportilla kilpakumppaninsa Mikaela Shiffrinin olevan 15 vuotta nuorempi. Kilpaurheilu ja asenteet urheilijoita kohtaan ovat muut- tumassa, enää ikää ei pidetä taakkana. Teemu Selännekin ylsi vielä nelikymppisenä huippusuorituksiin.

– Henkinen kuntohan vain paranee iän myötä. Ja vaikka eron huomaa esimerkiksi palautumisessa, sitä osaa myös treenata kroppaansa kuunnellen.

Takapihan tyttö

Levi on melkein kuin toinen takapihani, aloittaa Tanja, kun pyydän häntä kertomaan suhteestaan tunturikeskukseen. Lapsena hän vieraili lähituntureilla viikonloppuisin, ja Levi tuli tutuksi jo silloin.

Tanjan ja Levin pitkäaikainen sponsorisuhde on ollut molemmille osapuolille tärkeä. Leville Tanja on aina ollut mitä positiivisin kasvo ulkomailla, ja tuttu näky keskuksessa. Siellä on pitkään ollut myös Tanjan nimeä kantava kahvila ja urheiluliike. Ja Levin maailmancupilla on kotikisana aivan erityinen asema.

– Levillä on aina lämmin vastaanotto ja mahtavia persoonia, joihin on ollut ilo tutustua. Sinne matkustaessaan tuntuu kuin kotiin menisi.

Tanjaa tullaan näkemään Levillä jatkossakin, ehkä jopa entistä useammin. Oma mökki lienee kovemmalla käytöllä nyt, kun ulkomaan matkapäiviä ei ole enää kahtasataa vuodessa.

– Tulevaisuuden haaveena on, että viettäisin enemmän aikaa mökillä ja saisin nauttia tunturin tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Sekin on ollut mielessä, että pelaisin golfia enemmän kuin koskaan aikaisemmin!

Latujen aukaisijat

Levin maailmancupin historia nivoutuu tiiviisti Tanjan, Kalle Palanderin, Sami Uotilan, Henna Raidan ja muiden suomalaisten alppihiihdon pioneerien uraan. Tapahtumasta on muistoina menestystä ja mahtavia fiiliksiä, kaiken kruununa lähes taianomainen hetki helmikuulta 2004.

– Kaikkien aikojen ensimmäinen maailmancupin kisa Suomessa ja urani ensimmäinen voitto. Vain satukirjoissa osataan kirjoittaa tuollainen tarina! Muistan vielä kuin eilisen päivän sen maaliintulon, yleisön valtavan kannustuksen ja kaiken.

Tienraivaajia sekä Tanja joukkuekavereineen että Levin maailmancup ovat suomalaisessa alppihiihdossa todella olleet. 1990-luvun lopussa resurssit ja tietotaito olivat vielä kaukana nykyisestä tasosta, eikä niitä vuoriakaan Suomessa ollut – tai ole. Mutta intohimo ja yrittäminen veivät harppauksin eteenpäin.

– Meillä ei voi ehkä olla maailman parhaat lähtökohdat alppihiihtoon vuorien puolesta, mutta me voidaan olla siellä asennepuolella maailman parhaita. Ja se vie pitkälle.

– Kun tuntui, että melkein vuosittain tehtiin jotain suomalaista alppihistoriaa, niin siitähän tuli aivan valtavasti intoa. Että hei, me todellakin viedään ihan henkilökohtaisesti tätä lajia eteenpäin Suomessa. Siinä mielessä se on ollut upeaa, olla se tienraivaaja.

Aina ehtii puhua jalkapallosta

Sanansaattamista Tanja on tehnyt myös oheisharjoittelun osalta. Hän on ollut itse aina monipuolinen harjoittelija, jonka kesän treeniohjelmaan on usein kuulunut jalkapallo RoPS:n naisten joukkueen mukana. Ei futista Tanjalle kaikkien suusta suositeltu, mutta hän on kritiikistä toista mieltä.

– Minä uskon monipuoliseen harjoitteluun ja aion tuoda sitä esille. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin, esimerkiksi jalkapallo on ollut minulle hyvä treenimuoto, koska se on ollut minulle henkisesti tärkeää. Kummasti muutkin treenit tuli tehtyä viikolla paremmin, kun tiesi, että ohjelmassa on tuommoinen ihan supermukava juttu. Ja totta kai sellainen oheistreeni kehittää urheilijaa enemmän, josta hän tykkää valtavasti, vaikka niitä vastenmielisiäkin pitää toki tehdä. Mutta silloin, kun pää on mukana sataprosenttisesti, niin se on aina parempi.

– Toinen asia on se, että uskon, että monipuolinen treenaaminen ja harrastaminen ehkäisee vammoja. Kun kroppa ei rasitu yksipuolisesti ja on hyvässä tasapainossa, se suojaa rasitusvammoilta ja loukkaantumisilta.

Intohimo ei katoa

Jonkinlaista pienimuotoista suomalaista urheiluhistoriaa kirjoitettiin Yleisradion studiossa eräänä iltana Tanjan lopettamispäätöksen jälkeen. Haastattelupenkissä Tanja kohtasi ensimmäistä kertaa yhden suosikkijalkapalloilijoistaan, Jari Litmasen. Molemmat ovat kuluttaneet suuren osan elämästään tekemällä hartiavoimin töitä oman, aikanaan ei ihan niin perinteisen ”suomalaislajin” eteen.

Vaikka toinen on yksilö-, ja toinen joukkuelajin edustaja, yhdistää näitä huippu-urheilijoita jalkapallon lisäksi intohimo omaan lajiinsa.

– Eihän se innostus katoa mihinkään uran jälkeen, se vain muuttaa muotoaan. On ollut jännittävä huomata, että näin pian lopettamisen jälkeen ajattelussani on avautunut aivan erilainen puoli. Aiemmin minulla ei ollut aikaa eikä energiaa miettiä alppihiihdon tulevaisuutta, mutta nyt koen, että minulla on vielä paljon annettavaa lajille. Haluan, että alppihiihdolla on tulevaisuutta Suomessa.

Tukea tulevat saamaan ainakin nuoret alppihiihtotytöt. Haasteita riittää, sillä alppilajien harrastajamäärät voisivat olla kotimaassa suuremmatkin, ja lahjakkuudet pitäisi pystyä tunnistamaan ajoissa. Oikea asenne on tärkeää, se vie usein yli haasteiden ja ongelmien. Uskoisin, että tästä asiasta Tanjalla on oppi jos toinenkin ammennettavanaan rakkaan lajinsa tuleville huipuille. Sillä samalla asenteella, jolla suomalaista alppihiihtohistoriaa on ennenkin kirjoitettu.

JOHANNA STILL // HALTI, TEEMU MOISIO

arkisto

Huskymies

28.10.2014 Kun Reijo Jääskeläinen 70-luvulla innostui huskyista, hän tuskin arvasi, että harrastus muuttuisi elämäntyöksi ja kuljettaisi hänet maailmankolkkiin, joiden olemassaolosta harva edes tietää.

Laukku pakattuna?

28.10.2014 Tämä on sinulle, joka suunnittelet Levin matkaa ja tuskailet matkalaukkusi sisällön kanssa – mitä pakata mukaan ja mitä ei?

Inspiraatiota Suomen Lapista

28.10.2014 Esittelyssä Levin Official Partner Haltin upea mallisto, olkaa hyvä. Suunnittelufilosofiaa ja kauden trendejä valottaa malliston pääsuunnittelija Martti Kellokumpu.

World Cup Levi – tarina tahdonvoimasta

28.10.2014 Kansainvälisen tason alppihiihtotapahtumia ei voi järjestää pienessä, syrjäisessä Suomessa, jossa ei ole edes kunnon vuoria. Jos leviläiset ajattelisivat noin yksioikoisesti, ei Levin maailmancup olisi koskaan nähnyt päivänvaloa.

Loma Etelässä

19.09.2014 Etelärinteet ovat olleet jo kauan monien Levin kävijöiden suosikkeja. Tällä kaudella niillä voi lasketella ja lautailla entistä paremmissa olosuhteissa. Otimme selvää, mitä uutta alueelle onkaan tulossa.

Ahmatunturin kupeessa

01.09.2014 Levillä pohjoisen vähemmistökulttuurin vaikutus näkyy usealla tavalla, vaikka varsinaiselle saamelaisalueelle on Kittilästä matkaa vielä tovi.

Vastuullista kaivostoimintaa

01.09.2013 Agnico Eagle Mines Limitedin kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden johtaja Louise Grondin on vaikuttunut siitä, ettei Suomessa ole tarvinnut vakuutella ketään luonnon merkityksestä.

Auttava duo

01.09.2013 Elina Mikkola ja Petteri Lakso muodostavat tarvittaessa ketterän työparin.

Miksi pakkanen paukkuu ja lumi narskuu kenkien alla?

01.09.2013 Talvi. Pidit tai et, se on. Joskus tuntuu siltä, että näillä leveysasteilla talvi on vallalla suurimman osan vuodesta. Tarkistetaan se ja pari muuta kyseiseen vuodenaikaan liittyvää myyttiä.

Vapaus ja vauhti - Hurmaavat telemarkissa

01.09.2013 Etsitkö monipuolista talvilajia, jossa yhdistyy laskettelun vauhti, murtsikan nautiskelu ja hiihtovaelluksen rauha? Kaipaatko hissireittien ulkopuolelle ja kaihoat takamaaston umpihangille, minne muut eivät ole vielä löytäneet? Tätä kaikkea tarjoaa telemark.

Vapaana virtaavat elämykset

15.05.2013 Vesi liplattaa kanootin alla, auringon säteet lämmittävät ja luonnon äänet tuovat hymyn kasvoille. Hiljaisuuden rikkoo huudahdus: tuolla ui hirvi!

Kiinni kalastamiseen

15.05.2013 Nyt on toimittaja kovan paikan edessä – On osoitettava esimerkkiä lehden teeman mukaisesta uusien harrastusten kokeilemisesta. Kalastus on minulle täysin vieras laji, joten viehettä vesille!

Eka kertaa ratsastamaan?

15.05.2013 Heppatytöt ovat ihan oma lukunsa, mutta monen muunkin mielestä ratsastus kuuluu harrastuksiin, joita haluaisi joskus kokeilla. Miksi sitä kannattaa Levin reissulla testata, vaikka eka kertaa?

Värien leimua taivaalla

19.09.2012 Revontulet eivät johdu siitä, että kuolleiden sielut pelaisivat taivaalla mursun pääkallolla.