Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös! Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Revontulia taivaalla

Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös!
Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Istut hyvässä seurassa hämärässä. Kiukaalta kuuluu leppeän löylyn kiireetön sihahadus.

Saunaseurueemme matka vie ensimmäiseksi 18 kilometrin päähän Leviltä. Muoniontien varressa komeilee Reijo Raekallion taiteilijamiljöö. Ovelan päärakennuksen vieressä on vuonna 1982 rakennettu vanhan ajan savusauna.

– Savusaunan löylyt ovat sillä tavalla erikoiset, että niillä on positiivinen vaikutus. Kivi säteilee eri tavalla kuin rauta, pihalta puuhastelemasta tavoitettu taiteilija toteaa.

Saunominen alentaa reijon mukaan verenpainetta, aukaisee ihohuokosia ja siellä hikoileekin kuulemma erityisellä tavalla.

– Olo tuntuu keveältä jopa seuraavana aamuna.

Sauna on tulessa!

– On kahdenlaisia savusaunoja: sellaisia, jotka ovat palaneet ja sellaisia, jotka eivät vielä ole palaneet, Reijo vitsailee.

Reijo viittaa savusaunojen yleiseen haasteeseen. Niillä on taipumus syttyä palamaan ennemmin tai myöhemmin, joten lämmittämisen kanssa on syytä olla huolellinen. Raekallioidenkin sauna paloi, nimittäin vuonna 2000.

– Tein sen virheen, että laitoin viimeisen pesällisen kuusipuuta. Tuli liian kuuma, katto leimahti liekkeihin, Reijo muistelee. Palo saatiin sammutettua tehokkaasti, joten alkuperäiset seinähirret ovat edelleen paikallaan.

– Ylhäälle laitettiin uutta paneelia ja katto suojattiin paloturvallisemmaksi.

Lämmittäminen on taidetta

Raekallioiden sauna on perinteinen savolainen savusauna yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Täysin savolaisessa versiossa ikkuna olisi vaakamallinen, sillä silloin ei tarvitsisi katkaista niin paljon hirsiä.

– Kiuas on sijoitettu sillä tavalla, ettei jalkoja palele. eli sen pohja on lattiaa alempana. näin tein entisen appiukkoni suosituksesta.

– Lämmittämisessä käytetään pääsääntöisesti haapaa ja raitaa. Joskus käytämme koivua, mutta ilman tuohipäällistä. itse saunan pesä on suuri ja lämmittäminen vaatii kolme pesällistä. sytytysvaiheessa käytetään pienempiä puita. seuraavaksi laitetaan pitkään palavat suuret puut.

– Lopuksi hiillos tasoitetaan pienillä haapapuilla, joiden annetaan palaa rauhassa. Paras lopputulos syntyy, kun hiillos saa hiipua itsekseen. silloin kaikki lämpö saadaan talteen, ja löylyttelyä voi jatkaa pitkäänkin. Jos saunaryhmän tuleminen menee minuuttipeliksi, ottaa reijo vielä hiipumattoman hiilloksen peltiastiaan ja vie ulos.

Lopulta kuuman savun desinfioima sauna on tuuletuksen, häkälöylyjen ja peltien sulkemisen jälkeen löylyttelyvalmis.

Rentoutuminen kiehtoo

Raekallioiden sauna lämpiää vilkkaimpana aikana keskimäärin 2–3 kertaa viikossa. Usein havaittuna ilmiönä on se, että saunassa viihdytään pitkään.

– spontaani palaute on sitä, että ne peijakas istuu tuolla vaikka kuinka kauan. Emäntä sitten manaa ruuan jäähtymisen kanssa, Reijo nauraa.

Joskus löylyttelijät eivät kerta kaikkiaan saa rentouttavista hetkistä tarpeekseen. Erään kerran saunaseurueen oli tarkoitus lähteä katsomaan kotimaista tanssilavojen tähteä.

– Artisti jäi näkemättä, kun osaa ei saanut saunasta pois, vaikka saunomisen starttiakin oli jo kaksi kertaa aikaistettu.

Reijo suosittelee saunaansa pahasti stressaantuneelle ihmiselle, jolla on arjen apuna viimeisimmät tekniset välineet.

– Saunamme on kokemuksena primitiivinen. Sen tunnelma vie mennessään sellaisen, joka ei ole päässyt aikaisemmin tällaisesta kokemuksesta nauttimaan.

”ettehän te voi pelkästään itselle lämmittää”

Seuraava saunakeidas on Levitunturin juurella sijaitseva nostalginen sammun tupa, jonka emäntä Arja Kenttälä ottaa meidät lämpimästi vastaan keskellä arjen kiireitä. Kun tämä rentoutumisen mekka rakennettiin 11 vuotta sitten, sitä ei ajateltu aluksi matkailukäyttöön.

– Halusimme rantasaunan omaan käyttöön, himosaunojaksi tunnustautuva Arja sanoo.

Isäntäväki saunoi usein ja laaja tuttavapiirikin sai nauttia löylyistä upeiden maisemien siivittämänä.

– Ettehän te voi tätä pelkästään itselle lämmittää, Arja muistelee tuttavilta kuulemaansa välitöntä kommenttia.

Perheen ystävä ja paikallisessa ohjelmapalveluyrityksessä työskennellyt Virpi Saukkoriipi jatkoi alkuperäistä ajatusta.

– Virpin ohje oli, että tämä pitää laittaa myyntiin matkailijoille.

Massiivinen kiuas

Saunojia on siitä lähtien riittänyt. Löylyssä viihtyvien ryhmäkoko on tavallisesti 6–10 henkeä ja vilkkaimmillaan sauna lämpiää kolmekin kertaa viikossa.

– Usein ensimmäistä kertaa tulevat aikovat tulla uudestaan ja harmittelevat ajan vähyyttä. Arja onkin ohjeistanut myynnistä vastaavia kertomaan tunnin saunavuoroa tiedusteleville ryhmille, että kannattaa varata reilusti enemmän aikaa.

– Asiakkaat ymmärtävät vasta tänne tullessa, kuinka aika täällä pysähtyy. Kenttälän perheen hyvin hikeä irrottavien löylyjen salaisuutena on suuri, runsaasti kiviä vetävä kiuas. Lisäksi yli 700 kilon kivimassa takaa sen, että sauna pysyy lämpimänä pitkään. Niin kutsutulla pömpelikiukaalla (aito kiuas, saunarakennuksessa tavallinen piippu) varustettu sauna on myös turvallinen, jolloin vaaratilanteita ei oikeastaan synny ollenkaan.

– Ensimmäinen uunillinen, ja hieman toistakin, poltetaan piippuun, jolloin kivet kuumenevat kunnolla. Seuraavaksi vuorossa on sisäänlämmitys. Saunalla käydään noin puolen tunnin välein ja talviaikana parhaaseen kuntoon lämmittäminen täysin kylmästä vie viisikin tuntia.

Avanto heti saunan vieressä

Sammun tuvan saunakokemuksen täydentää tarvittaessa avanto. Elämyksen on testannut muun muassa 40-henkisen ryhmän englantilainen isäntäpariskunta, jotka kauhistelivat aluksi avantoa.

– Lopulta heitä ei meinattu saada sauna– avanto–sauna-elämyksestä pois ollenkaan. Virkistävä kylmyys oli niin ihmeellinen kokemus, Arja hymyilee.

Yritysryhmien lisäksi emäntä rohkaisee myös perheitä hyödyntämään paremmin tunturisaunomisen ainutlaatuisuutta. Kotona ei monellakaan ole vastaavanlaista tilaisuutta saunoa, puhumattakaan erämaisesta ympäristöstä.

– Löylyjen jälkeen voi rauhoittua katselemalla maisemaa ja paistamalla vaikka makkaraa. Ja lapsille kannetaan tupaan leikkilaatikko ja kaitsijakin löytyy, jos vanhemmat haluavat hetken omaa aikaa.

Yrittäjän autuus

Arjasta Levillä hienointa on yhteishenki yrittäjien kesken. Tarvittaessa tullaan puolin ja toisin hätiin, jos syntyy päällekkäisyyksiä varauksissa. Ainoa asia mikä yrittäjää harmittaa, on Tälle ajalle ominainen kiire.

– ennen me vierailimme enemmän myös yrittäjien kesken toistemme saunoissa. Mutta onneksi emäntä ja isäntä saavat istahtaa välillä itsekin oman rantasaunansa meheviin löylyihin. Sieltä löytyy se kullanarvoinen hetki rauhoittumiselle. –

Kun taksit lähtevät ja asiakkaat on saatu onnellisesti matkaan, jätämme puhelimet ja suuntaamme löylyihin. Olemme varmaan hieman saunahulluja.

Levin ensimmäiseen savusaunaan!

Tämänkertaisen matkamme viimeinen etappi on sammun tuvan naapurista löytyvä Levin Lapinkylä, joka lepää maisemahistoriallisesti arvokkaassa Lonnakon kylässä. Sieltä meitä odottaa alun perin Levin ensimmäinen perinteinen savusauna.

Levin Lapinkylän saunan pesässä palaa pääasiallisesti tuoheton koivu. Hiilloksen päälle lasketaan huuva ja hiilloksen annetaan palaa loppuun ilman kitkun syntymistä. Jos sitä on ilmassa, saunahetki on kaikkea muuta kuin nautinnollinen.

– Yleensä huonot savusaunakokemukset liittyvät juuri kitkuun. Oikein lämmitetty savusauna on sellainen nautinto, jota ei saunomistilaisuuden tullen kannata ohittaa, emäntä Erja Kenttälä rohkaisee.

Ken kauhan saa?

Huippuvuosina sesonkina paikalla on käynyt satoja saunojia. Joka kausi on kuitenkin erilainen. Ryhmien koot vaihtelevat kuudesta henkilöstä usean kymmenen hengen ryhmiin.

– Vuonna 1999 rakensimme peseytymistilat. Lisäksi laitoimme kylmävesi- ja lämminvesialtaan saunarakennuksen läheisyyteen avantobuumin käynnistyttyä.

Löylyttelijöiden käskytettävänä on riikonkoskentiellä jo kolmas kiuas. Kokemattoman saunojan yllättää saunan suuri koko. Toisinaan löylyä on hujautettu kerralla hiukan reilummin.

– Löyly tulee viiveellä ja ylälaude on tyhjentynyt äkisti. Eli malttia veden annosteluun.

Onneksi jäähylläkin on hiukan erilaista kuin kerrostalokaksion parvekkeella pyyhe korvissa. Ympärillä kun levittäytyy klassisen idyllinen ja rauhoittava miljöö. Mutta nyt takaisin löylyihin!

– Perus saunomislämpötila on miellyttävät 60–70-astetta, silloin saadaan aikaan pehmeä, kostea ja miellyttävältä tuntuva löyly, konkari ohjeistaa.

Saunamaijoihin mahtuu mukaan

Levillä toimii naisten saunaharrastusryhmä. Näiden leidien tyyssija löytyy Immelkartanon rantaan talveksi kotiutuneesta lauttasaunasta.

Sinäkin, hyvä Levillä liikkuva naismatkailija, voit lähteä saunamaijojen matkaan löylyttelemään. Mutta varaudu myös avantoelämykseen, joka on tälle poppoolle saunomisen raikkain juttu.

– Mielellään otamme mukaan. Tämä on takuulla hieman erilainen kokemus täällä pohjoisessa, saunamaijojen puuhanainen Outi Kunnari vakuuttaa.

Nyttemmin perinteeksi on muodostunut maanantai-illan sauna välillä 20–22. Kannattaa seurata paikallista kittilälehteä, jossa on lisätietoja ilmoittautumisesta.

Vapaamuotoinen ja voittoa tavoittelematon harrastusryhmä on ollut enemmän tai vähemmän koossa jo vajaat 10 vuotta. Säännöllisimpiä saunojia on 10-päinen porukka, jossa on naisia niin kittilästä kuin Leviltä.

Sosiaalisen seurue

Saunomisen pääasiallinen tarkoitus on kokoontua mukavalla porukalla. Usein moni yrittäjä on niin kiireinen huippusesongilla, että sosiaalinen elämä töiden ulkopuolella on harvinaista herkkua.

– Ryhmä on täynnä todella mukavia ihmisiä. Kaikista parasta on rentoutua porukalla ja vaihtaa kuulumisia.

Outi muistelee ensimmäisiä kokemuksia immeljärven avannossa. Espoosta muuttaneena hän kammoksui aluksi perinteisenä vilukissana koko avantoajatusta.

– En ollut koskaan aikaisemmin käynyt avannossa. Mutta kun tänne saapui, niin täytyihän sitä kokeilla.

Nykyään kaksituntinen vuoro menee hurahtaen löylyttelyn ja vilvoittelun vuorotellessa. Saunailua maustaa toisinaan ilmainen valoshow.

– Tämä on mainio paikka nähdä revontulia. Olen usein bongaillut täällä niitä. Lisäksi sauna on ylellinen ja kauniiksi laitettu. Avantoon menemisen helpottamiseksi on laitettu miellyttävä matto. 

Teemu kytövuori • Avalon

arkisto

Mitä enemmän tekee, sitä enemmän ehtii

08.06.2018 Jaana Karhila asuu talvet Levillä ja kesät etelässä. Levin alppihiihtotapahtumien primus motor kertoo, mitä on vapaaehtoistoiminnassa oppinut.

Kerro se vaattein

08.06.2018 Vaatesuunnittelija Jukka Puljujärvi eli lapsuutensa erämaakylässä Levin lähellä. Hän on raivannut tiensä muodin huipulle.

Kaarnan kosketus

05.06.2018 Puun halaaminen tyhjentää pään ja täyttää rauhalla, Riitta Raekallio-Wunderink tietää.

Kalaonnea

27.04.2018 Kalastus on mielentila, tapa olla luonnossa rauhassa. Levillä on poikkeukselliset mahdollisuudet kalaonneen.

Hyppää ilmaan

27.04.2018 Haluatko seikkailla? Suorittaa fyysisesti vaativia tehtäviä? Hypätä tyhjän päälle?

Kansallismaisemissa

27.04.2018 Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sielu lepää. 

Pyörivä tunturi

27.04.2018 Mäkeä ylös tai vauhdilla alas? Ota Levi haltuun pyörän päällä.

Lappilainen rakkaustarina

27.04.2018 Lapin luonto ei lakkaa ihmetyttämästä australialaissyntyisiä Juha Tolosta ja Kate de Bruinia. Heidän yrityksensä Arctic Frontier auttaa Levin-kävijöitä näkemään ja maistamaan luontoelämyksiä.

Heinää kengässä

27.04.2018 Mitä syntyy, kun yhdistää Levin, nuoret miehet ja 1980-luvun? Maraton tietysti.

Kirkkaasti paras

26.04.2018 Suomen pohjoisimmalla golfkentällä voi pelata kesällä vaikka keskellä yötä.

Näin saat täydellisen revontulikuvan

28.03.2018 Valokuvaus on valon päästämistä kameran sisälle, valokuvauksen opettaja ja Levin matkailuyrittäjä Juha Tolonen sanoo.

Lähde tontun matkaan

15.02.2018 Kun seuraat kulkusten kilinää, voit päästä kurkistamaan tonttujen salaiseen piilopaikkaan.

6 kertaa elämässä

23.01.2018 Haluatko nukahtaa tähtitaivaan alla? Lumen syleilyssä? Porojen naapurissa? Levillä se on mahdollista.

LeviDays 2016-2017

26.06.2017 Lue LeviDays 2016-2017 LeviDays-digilehti

Kaikki on mahdollista

29.12.2016 Oletko odottanut lomaa monta kuukautta? Onko sinulla vihdoin vapaa viikonloppu?