Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös! Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Revontulia taivaalla

Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös!
Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Jani Ylipahkala osti ensimmäisen autonsa kahdeksanvuotiaana. Nyt hän pyörittää Lapland Driving -yritystä, jolla on kolme ajokeskusta ja sellaisia asiakkaita kuin Porsche ja Audi. Se on vaatinut lappilaista tekemisen meininkiä.

SÄHKÖINEN PORTTI avautuu äänettömästi maantien varressa. Iso valkoinen pakettiauto ajaa portista sisään, kiertää vesilätäkön pienellä hiekkatiellä ja parkkeeraa valtavan hirsisen ravintolarakennuksen eteen. Auton ovi avautuu ja siniset lenkkarit astuvat soralle.

Jani Ylipahkala on saapunut valtakuntaansa.

Se valtakunta ei ole ihan pieni: yli 400 hehtaaria suota ja metsää, jotka talvisin muutetaan ajoradoiksi, joilla kansainväliset auto- ja rengasvalmistajat testaavat kalustoaan, kouluttavat kuskeja ja esittelevät uutuuksia. Lisäksi lämpimiä ja kylmiä huoltohalleja, kota ja kolme ravintolaa, joista yhtä kohti Jani nyt astelee.

- Tästä minä kaadoin yksi kesä puut itse moottorisahalla, hän sanoo ja heilauttaa kättään isolla aukealla hirsirakennuksen edessä.

Jos puhuja olisi kuka tahansa muu, tokaisu olisi varmasti vitsi.

Jani Ylipahkalan kohdalla niin ei ole.

KAIKKI ALKOI VIHDOISTA. Tai oikeastaan Los Angelesin olympialaisista vuonna 1984. Ylipahkalan yrittäjäisä sanoi kahdelle pojalleen, että pääsette mukaan, jos keräätte 500 markkaa taskurahaa mieheen.

Kahdeksanvuotias Jani marssi Helsingissä metsään, sitoi vihtoja ja meni torille myyntihommiin. Kun kauppa ei heti käynyt, poika askarteli lakanan, jossa luki: “Varat käytetään Janin Amerikan-matkarahastoon”.

Jani matkasi isän kanssa Amerikkaan, veli ei.

Vihta- ja marjarahoilla Jani osti 8-vuotiaana myös ensimmäisen autonsa, naapurin sinisen Ford Taunuksen. Kodin lähellä oli vanha kenttä, jolla saattoi vähän testata ajamista.

- Kun käänsi rattia, ei ylettynyt polkimiin, mutta kun oikein kovasti jotain haluaa, se kyllä onnistuu.

15-vuotiaana Jani muutti isänsä työn perässä Rovaniemelle. Kun piti keksiä rahoitusta ralliharrastukseen, poika sai kuningasajatuksen: palohälyttimet, jotka oli juuri säädetty pakollisiksi kaikissa kodeissa.

Jani kahlasi Keltaisilta sivuilta palohälyttimien maahantuojan, sijoitti kaikki rahansa hälyttimiin ja kiersi sitten iltaisin koulun jälkeen ovelta ovelle myymässä. Vähän ajan päästä bisnes laajeni ovisilmiin ja turvalukkoihin.

- Kun porasin ovisilmän, minulla oli aina mukana matto ja pussi, johon keräsin roskat. Halusin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Maksoin maahantuojalle ovisilmästä yhdeksän markkaa, mutta sain asennuksesta satasen.

Levi Rally Centerissä riittää lumiauroille töitä.

- Talvella yksi työntekijä on aina kauneusvuorossa: siistii penkkoja ja korjailee lumivalleja.

VARASHÄLYTIN PIIPPAA pari kertaa varoitukseksi, ennen kuin Jani naputtelee koodin ja napsauttaa ravintolan valot päälle. Ison takan edessä on porontaljoja puupöllien päällä, korkealta katosta roikkuu hillittyjä mustia lamppuja.

Kaikki on niin paikallaan ja järjestyksessä kuin olla ja voi.

Ihan aina niin ei ole ollut, ainakaan yrittäjän elämässä. 18-vuotiaana Jani unohti toisen tärkeimmistä opeista, jotka oli isältään saanut:

1. Parhaatkin ideat ovat hyödyttömiä, kunnes ne toteuttaa.
2. Mikään ei ole niin kallis kuin halpa kirjanpitäjä.

Armeijasta päästyään Jani oli pistänyt pystyy mainoslehden, johon hän myi mainokset ja jakoi itse postilaatikoihin. Kirjanpitohommat eivät olleet päällimmäisenä nuoren miehen mielessä, joten ennen pitkää verottaja otti yhteyttä.

Vaadittiin aika paljon työtunteja, ennen kuin rästit oli hoidettu: leipien siivutusta leipomossa, korkeapainepesurilla pesemistä, sukeltamista, rakennushommia, ikkunateippauksia, mainoksia, autonkorjaamista ja ralliautojen rakentamista, kelkkojen kokoamista kelkkatehtaalla.

Samaan aikaan piti keksiä rahat ralliautoon ja kilpailemiseen. Jani oli voittanut luokkansa SM-osakilpailuja ja talvirallin EM-sarjan vuonna 2004.

- Kun taso nousi ylemmäs ja ylemmäs, tarvittiin enemmän ja enemmän rahaa. Tein niin hulluna töitä, että yhtenä viikkona nukuin yhteensä 15 tuntia.

Yhtenä päivänä Jani oli työvuorossa ajamassa rekkaa Rovaniemeltä Leville, kun sydän alkoi muljahdella. Hän katsoi tienreunaa, näki P-kyltin ja kaartoi rekan sitä kohti.

Sitten 28-vuotiaalta mieheltä lähti taju.

RYTMIHÄIRIÖN JÄLKEEN Jani teki päätöksen. Ralli sai jäädä. Ainakin siihen asti, että siitä saisi palkkaa.

- Aloin heti miettiä, miten se onnistuisi.

Jani ryhtyi kyyditsemään turisteja ja koulutti kuskeja Juha Kankkusen rallikoulussa. Samaan aikaan hän sai idean. Lehdessä oli ilmoitus, että Levin lähellä oli myynnissä 17 hehtaarin maapläntti, lähinnä suota. Jani myi vanhan ralliautonsa, osti pläntin ja lähti kaverinsa kanssa katsomaan, saisiko suolle raivattua talvella ajoradan.

Saihan sinne. Ensimmäisenä talvena lumen ja jään päälle aurattiin 1,5 kilometrin rata, jonka reunalla seisoi kaksi varikkotelttaa. Ei sähköjä, ei varastoja, ei mitään muuta. Asiakkaita varten kaasulämmitin teltan nurkassa.

Seuraavana kesänä Jani rakensi asiakkaita varten kodan. Levi Rally Center oli syntynyt ja tarjosi rallimiehelle elannon.

Sitten tuli sähköposti, joka muutti kaiken.

PIENI HYMY KAREILEE Jani Ylipahkalan kasvoilla, kun hän keinuttelee päkiöiden varassa ravintolan salissa ja muistelee, mitä viestissä luki.

Autoalan agentti kertoi etsivänsä saksalaiselle asiakkaalleen talviajokeskusta, jossa pitäisi olla vähintään 2000m2 hallitilaa, 600m2 ravintoloita ja 250 hehtaaria ajopinta-alaa. Levi Rally Centerissä oli kota ja 20 hehtaaria suota.

- Vastasin, että laajennus on juuri työn alla, milloin pitäisi olla valmista.

Kilpailutus oli iso ja vaati tarjouksia, taulukoita ja exceleitä. Yhtä excel-tiedostoa Jani ei saanut lähtemään, vaikka kuinka yritti. Agentti jo hermostui, että eiköhän voida unohtaa koko homma, jos organisaatiossa ei ole ketään, joka osaa lähettää excelin.

- Otti niin paljon aivoon, että lähetin viestin, jossa kirjoitin, että heti jos homma etenee, palkkaan ihmisen, joka lähettää vain exceleitä.

Kuukausien veivaamisen jälkeen, keväällä 2013, Jani Ylipahkala ja Porsche allekirjoittivat sopimuksen. Jo sitä ennen Jani oli ostanut ajokeskuksen ympäriltä lisää maata ja ottanut niin paljon lainaa kuin pankki kehtasi myöntää.

Enää piti tasoittaa parisataa hehtaaria suota.

- Hirveällä tuurilla kesä oli kuivin ja lämpimin sataan vuoteen. Milloinkaan sitä ennen tai sen jälkeen tasoittaminen ei olisi onnistunut.

Pelkkä tuuri ei kuitenkaan riittänyt. Tarvittiin 16 tunnin työpäiviä ja se kuuluisa moottorisaha ennen kuin ajoratojen pohjat, varasto- ja huoltohallit sekä ravintola olivat pystyssä.

Jani Ylipahkala piti aiemmin hallussaan kahdella renkaalla ajamisen maailmanennätystä. Hän kellotti tauluun 200 kilometriä tunnissa. Hänen hallussaan oli vähän aikaa myös taskuunparkkeerauksen ME. (Kuva: Leena Oravainio)

- Kyllähän sen voisi saada takaisin, jos ehtisi vähän aikaa keskittyä.

SEN PÄIVÄN JANI MUISTAA ikuisesti, kun Porschet lipuivat ensimmäistä kertaa sähköportista sisään.

Juuri kun kuskit olivat hyppäämässä autoon, työntekijä soitti, että radalle on eksynyt poro, joita ei yleensä ole talvisin mailla eikä halmeilla. Useampi mies ajoi poroa takaa ja yritti saada sitä kiinni, mutta eläin onnistui aina kipittämään karkuun.

Silloin Jani hyppäsi mönkijänsä kyytiin, kaasutti poron vierelle, hyppäsi liikkuvan mönkijän selästä eläimen selkään ja sai pysäytettyä sen vauhdin.

- Siihen päivään mennessä en ollut koskaan silittänytkään poroa. Mutta siihen pysähtyi.

Jani vilkaisee kattoparrun päälle kiinnitettyä videotykkiä. Siihen liittyykin hyvä tarina.

Kerran Porschen mediapäällikkö tihrusteli tykin tarkkaa mallinumeroa ja kysyi, mikä se mahtaa olla. Ylipahkala vilkaisi ylös, tarttui hirsiseen tukipalkkiin, kiipesi sitä pari metriä kattoparrun päälle ja luetteli sarjanumeron alhaalla tuijottavalle asiakkaalleen.

- Meillä palvelu pelaa. Olen perusluonteeltani sellainen, että näen haasteita, en ongelmia.

Silloinkin, kun yhden rengasvalmistajan brändiryhmä halusi irrottaa ravintolasta kaiken mahdollisen (pöydät, tuolit, kattolamput) ja tuoda omat kalusteensa kolmeksi päiväksi tilalle, Jani vain laski hinnan tyhjennykselle.

- Asenne on se, että asiakas saa mitä haluaa.

Rengasvalmistaja lennätti pari työntekijäänsä mittaamaan ajoradan ravintolan sentilleen ja tekemään tilasta 3D-mallin, jotta sisustussuunnittelija voisi ryhtyä työhön. Uudet kalusteet lennätettiin konteissa Kittilään ja pihalle rakennettiin lappilainen kylä.

- Kun meni kojuun ja otti vohvelin, vohveliin oli painettu rengasvalmistajan logo. Siitä voi ottaa oppia, että miten hommat tehdään, kun ne tehdään hyvin.

PORSCHE, AUDI, SUBARU, Continental, Bridgestone… Janin rakentama kota on parissa vuodessa paisunut sadoiksi ratakilometreiksi ja Lapland Driving -yritykseksi, jolla on kaksi ajokeskusta Levillä ja yksi Rovaniemellä.

Millaista on palvella kansainvälisiä luksusbrändejä ja korkeaan laatuun tottuneita jetsettereitä?

Jani hymähtää.

- Se on asenteesta kiinni, että haluaa antaa jokaiselle asiakkaalle kaikkensa. Meillä pikkupoika, joka tulee ajamaan jääkartingia, saa samaa palvelua kuin pääjohtaja.

Joskus palvelu voi olla parempaakin. Pari talvea sitten Ylipahkalan kaveri, joka ajaa Rovaniemellä taksia, soitti ja kertoi, että kyytiin oli istunut singaporelainen isä ja 10-vuotias poika, joka oli kova moottoriurheilufani. Olisiko Janilla aikaa näyttää pojalle autoja, jos taksi kaartaisi Leville?

- Oli kiire päivä, joten ajattelin, että nopeasti näytän muutaman auton.

Kun Jani käveli pojan kanssa autohalliin, poika alkoi täristä.

- Sanoin, että otetaanpa auto ja käydään vähän ajelemassa. Euroakaan en siitä saanut enkä jäänyt vaillekaan. Oli hienoa antaa toiselle elämys, jonka hän muistaa lopun ikäänsä, Jani sanoo ja on vähän aikaa hiljaa.

Rallimiehen valtakunnassa kaikki hyvin.

TIESITKÖ: Lapland Driving -yritykseen kuuluu kolme ajokeskusta: Levi Rally Center, Area X Levi ja Rovaniemi Driving Center.

Kerran Ylipahkalan asiakas toivoi seuraavaksi viikoksi 30 lipputankoa radan varteen.

- Soittelin ympäri Suomea, mutta mistään ei löytynyt lipputankoja keskellä joulukuuta. Teimme ne sitten itse.

This is how we do it

Lapland Driving»

arkisto

Mitä enemmän tekee, sitä enemmän ehtii

08.06.2018 Jaana Karhila asuu talvet Levillä ja kesät etelässä. Levin alppihiihtotapahtumien primus motor kertoo, mitä on vapaaehtoistoiminnassa oppinut.

Kerro se vaattein

08.06.2018 Vaatesuunnittelija Jukka Puljujärvi eli lapsuutensa erämaakylässä Levin lähellä. Hän on raivannut tiensä muodin huipulle.

Kaarnan kosketus

05.06.2018 Puun halaaminen tyhjentää pään ja täyttää rauhalla, Riitta Raekallio-Wunderink tietää.

Kalaonnea

27.04.2018 Kalastus on mielentila, tapa olla luonnossa rauhassa. Levillä on poikkeukselliset mahdollisuudet kalaonneen.

Hyppää ilmaan

27.04.2018 Haluatko seikkailla? Suorittaa fyysisesti vaativia tehtäviä? Hypätä tyhjän päälle?

Kansallismaisemissa

27.04.2018 Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sielu lepää. 

Pyörivä tunturi

27.04.2018 Mäkeä ylös tai vauhdilla alas? Ota Levi haltuun pyörän päällä.

Lappilainen rakkaustarina

27.04.2018 Lapin luonto ei lakkaa ihmetyttämästä australialaissyntyisiä Juha Tolosta ja Kate de Bruinia. Heidän yrityksensä Arctic Frontier auttaa Levin-kävijöitä näkemään ja maistamaan luontoelämyksiä.

Heinää kengässä

27.04.2018 Mitä syntyy, kun yhdistää Levin, nuoret miehet ja 1980-luvun? Maraton tietysti.

Kirkkaasti paras

26.04.2018 Suomen pohjoisimmalla golfkentällä voi pelata kesällä vaikka keskellä yötä.

Näin saat täydellisen revontulikuvan

28.03.2018 Valokuvaus on valon päästämistä kameran sisälle, valokuvauksen opettaja ja Levin matkailuyrittäjä Juha Tolonen sanoo.

Lähde tontun matkaan

15.02.2018 Kun seuraat kulkusten kilinää, voit päästä kurkistamaan tonttujen salaiseen piilopaikkaan.

6 kertaa elämässä

23.01.2018 Haluatko nukahtaa tähtitaivaan alla? Lumen syleilyssä? Porojen naapurissa? Levillä se on mahdollista.

LeviDays 2016-2017

26.06.2017 Lue LeviDays 2016-2017 LeviDays-digilehti

Kaikki on mahdollista

29.12.2016 Oletko odottanut lomaa monta kuukautta? Onko sinulla vihdoin vapaa viikonloppu?