Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös! Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Revontulia taivaalla

Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös!
Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Värien leimua taivaalla

Revontulet eivät johdu siitä, että kuolleiden sielut pelaisivat taivaalla mursun pääkallolla.

Ingressin esimerkki on inuiittien uskomus ja yksi monista, joita ihmeellisiin revontuliin on ennen muinoin liitetty. Samaa kategoriaa edustavat myös suomalaisten kansantarinat tuliketusta, jonka häntä läiskii kipinöitä (revontulia) taivaalle osuessaan hankeen.

– Avaruustutkimus on tieteenalana aikanuori. Vaikka revontulihavaintoja on visuaalisesti tehty ainakin jo 1700-luvulta alkaen, vanhimmat revontuliin liitetyt kokeet ja teoriat menevät mytologiaosaston puolelle, avaruustutkija Noora Partamies Ilmatieteen laitokselta toteaa hymyillen.

Koska kännykän kaiuttimessani on asiansa osaava huippututkija, utelen miten nämä taivaan upeimpiin ilmiöihin kuuluvat efektit syntyvät?

– Revontulet syntyvät ilmakehän yläkerroksissa 100–300 kilometrin välillä, kun maapallon lähiavaruudesta tavallaan sataa yläilmakehään energeettisiä hiukkasia, Noora valottaa.

Ja jotta asia ei olisi ihan niin yksinkertainen…

– ”Satavat” hiukkaset törmäävät ilmakehän omiin atomeihin ja molekyyleihin. Energiaa siirtyy pieninä annoksina ilmakehän hiukkasille, jotka virittyvät. Kun viritystila purkautuu, näemme sen valoilmiönä, taivasta työkseen seuraava Noora kuvailee.

LEVIN YLLÄ ON AKTIIVINEN TEATTERI

Taivaalle kannattaa Levilläkin tähyillä lähivuosina ahkerasti. Revontulien suhteen eletään nimittäin varsin otollista aikaa. Yli kymmenen vuotta kestänyt auringonpilkkujakso lähestyy maksimiansa vuonna 2013.

– Revontuliaktiivisuus seurailee melko tarkasti auringon aktiivisuussykliä. Mitä aktiivisempaa on magneettisesti, sen komeampi show.

Usein käy niin, että itse auringonpilkkujen maksimivuosi saattaa olla revontulien osalta vähän hiljaisempi kuin 1–2 vuotta sitä ennen tai sen jälkeen.

– Viime talvi oli revontulien suhteen todella mukava. Toivottavasti pari seuraavaa talvea menee vielä ihastellessa, Noora visioi. Joka tapauksessa Kittilän korkeuksille tultaessa mahdollisuudet revontulien näkemiseen ovat erinomaiset.

– Revontulien näkyminen on leveyspiiriin sidottu asia. Tyypillisin alue niiden esiintymiseen on Pohjois-Lappi. Ja mitä pohjoisemmaksi Suomessa matkustaa, sitä todennäköisempää revontulinen näkeminen on.

– Sodankylän korkeudella revontulia esiintyy keskimäärin joka toinen yö, Kilpisjärven korkeuksilla noin kolmena neljästä ja Levillä keskiarvo on jotakin siltä väliltä.

SATUTKO KORONAN KOHDALLE?

Etelä-Suomessa revontulet ovat harvinaista herkkua. Korkeuksissa tapahtuvasta värisirkuksesta saadaan nauttia suurimpien magneettisten myrskyjen aikaan, joita esiintyy todennäköisimmin kevätpäivän- ja syyspäiväntasauksen nurkilla.

– Lapissa kyse on enemmän siitä, onko sää hyvä ja taivas kirkas, Noora korostaa. Matkailijaa tietenkin kiinnostaa, missä niitä revontulia voi bongailla. Hyvällä onnella revontulimetsästyksen saaliina saattaa olla kuva upeasta koronasta (ks. kuvitus).

Nooran mukaan tärkein kriteeri on se, että menee pois keinotekoisten valojen lähettyviltä

– eli siirtyy oikean hämärän ympäröimäksi, pimeän tähtitaivaan alle.

– Lisäksi silmän tottuminen hämärään vie puolisen tuntia, Noora painottaa. Vaatetus onkin oikeastaan tärkein asia, joka on syytä ottaa vakavasti tähtikirkkaina talviöinä.

– Usein Lapissa on kirkkaalla säällä kylmää. Eli untuvatakki ja -housut päälle! Yleisesti kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että tähystyspaikalla on avara horisontti ainakin pohjoiseen. Ja jotta ei pilaisi silmän adaptoitumista (sopeutuminen hämärään), kannattaa mukaan ottaa punainen valo, esimerkiksi otsalamppu. Punaisen värin aallonpituus sopii hämärään harrastamiseen.

– Tähtiharrastajat käyttävät tätä niksiä esimerkiksi tähtikarttaa tutkiessaan.

Taivaan pioneeri

Revontulet veivät Nooran mukanaan jo opiskeluaikoina. Filosofian tohtoriksi väitellyt avaruuden ymmärtäjä kokosi sekä pro gradu -tutkielmaansa että väitöskirjaansa valtavan tutkimusaineiston revontulikuvista.

– Aineisto käsitti 3–4 talven revontulikuvat useammalta eri mitta-asemalta.

Kun Noora pakersi gradunsa parissa, hän oli toista kertaa kesätöissä Ilmatieteen laitoksella.

– Käytin kesän siihen, että selasin revontulikuvia. Ja viihdyin aivan mainiosti,Noora vakuuttaa nauraen.

Kai hän nyt joskus pakeni aurinkoon, edes hetkeksi?

– No ehkä iltapäivisin jäätelötauon verran.

Kyky ymmärtää, tarve selittää

Tutkija Noorasta tuli, koska hänellä on aina ollut tarve katsella ympärilleen ja pyrkiä selittämään näkemäänsä. Ja revontuliin hän erikoistui siksi että:

– Ne ovat mielettömän hienoja valoilmiöitä ja visuaalisesti uskomattoman kauniita. Lisäksi niihin sisältyy paljon avoimia kysymyksiä.

Voisi kuvitella, että kun Noora mainitsee tittelinsä esimerkiksi lomaillessaan, hän saa olla yhtenään selittämässä työtään tai vastailemassa uteliaiden kysymyksiin.

– Riippuu tilanteesta. Joskus on näitäkin tapauksia, että kun kerron olevani avaruustutkija, keskustelu loppuu siihen, hän hymähtää. Pääseekö tutkija koskaan irti revontulista, toisin sanoen löytyykö kotoa esimerkiksi tapetteja revontulikuosein?

– Kyllä siellä taitaa olla pari aika suureksi printattua revontulikuvaa, hän myöntää. Nooran työ on kaikkea muuta kuin arkistohuoneen peränurkassa tapahtuvaa yksinäistä tutkimustyötä loputtomalta tuntuvan ja alati kasvavan aineiston keskellä.

– Kun aloitin jatko-opintoni, kuvittelin että teen sitä omaa tutkimustani suurin piirtein joka päivä.

– Yhdessä vaiheessa huomasin että olen jo pitkään odottanut, milloin se peruspäivä tulee, hän miettii virnistäen.

EISCAT -ionosfääritutkan komentaja

Varsinaisen perustutkimuksen lisäksi Nooran työhön kuuluun muun muassa hallinnollisia tehtäviä, rahoituksen hakemista, opiskelijoiden ohjausta ja satunnaisia koulutustilaisuuksia.

– Välillä istumme myös opiskelijoiden kanssa hangessa katsomassa taivaalle. Lisäksi Ilmatieteen laitoksella on omaa pr-toimintaa, eli meillä vierailee säännöllisesti erilaisia ryhmiä ja osallistumme myös itse tapahtumiin, joissa esittelemme laitoksella tehtävää tutkimusta.

– Tuomme tiedettä lähemmäs maija- ja mattimeikäläisille. Noora myös päivystää ja seuraa aktiivisesti revontulikuvia. Toisinaan vastaillaan ihmisten kyselyihin avaruussäätilanteesta ja revontulihavainnoista. Joskus tehdään kampanjamittausmatkoja esimerkiksi Huippuvuorille. Erityisen harvinaista herkkua on, kun pääsee naputtamaan komentoriville muutaman käskyn.

Tällöin 32-metrinen EISCAT -tutkan jättimäinen lautasantenni kääntyy tutkijan sormia kuuliaisesti noudattaen.

– Onhan siinä oma viehätyksensä, Noora sanoo.

Miltä ylhäällä näyttää?

Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä Auroras Now! on ilmainen avaruussääpalvelu, joka helpottaa revontulten havainnointia Suomessa.

 Tutustu muun muassa lähes reaaliaikaisiin revontulikameroiden kuviin – päivittyvät kerran minuutissa!

Aurora.fmi.fi

Kun olet nähnyt upean revontulen, kerro missä ja milloin näit sellaisen Levin Facebook-sivuilla.

Revontuliretkelle!

Tutustu osoitteessa Levi.fi ohjelmapalveluyrittäjien tarjoamiin näyttäviin retkiin.

BONGAA NÄMÄ REVONTULET

Todennäköisyys tavata

***** HARVINAISUUS  *** MELKO HARVINAINEN  ** MELKO USEIN  * LÄHES AINA

LOIMUAVA KAARI *

Tyypillinen revontulikaari. Pyörteiset häiriöt ovat kaarissa suhteellisen yleisiä. Ne kertovat siitä, että aktiivisuus on lisääntymässä.

TANSSIVA SPIRAALI **

Voimakkaan revontulipurkauksen yhteydessä nähdään usein kirkas spiraalinmuotoinen rakenne. Peruselementtinä ollut kaari on muuttunut levottomaksi – muotoutuu joksikin muuksi

MAAGINEN VIUHKA ****

Kaunis ja säteittäinen rakenne. Säteittäisiä revontulia nähdään aktiivisten revontulinäytelmien yhteydessä, kun revontulia ei tarkkailla suoraan niiden alapuolelta vaan sivusta.

 

SÄIHKYVÄ PUNAINEN KORONA *****

Koko taivaan täyttävä sädekruunu ja todellinen harvinaisuus! havaitaan, kun revontulet syntyvät taivaalla suoraan katsojan yläpuolella, jolloin näyttää, että jokainen revontulen säde lähtee yhdestä ja samasta pisteestä. On periaatteessa aina mahdollinen, mutta havaitsijan täytyy olla tarkalleen revontulirakenteen alla – se on aika epätodennäköistä. Voimakkaimpien magneettisten myrskyjen yhteydessä koronaan voi liittyä voimakasta punaista ja sinipunaista väriä.

Teemu kytövuori, Avalon

LeviDays-kiittää: revontulien analysoimisessa auttoi avar uustutkija Noora Partamies.

arkisto

Ei mikään tavanomainen lomakohde

28.10.2014 Only in Lapland – The North of Finland -hanke on tarina siitä, kuinka lappilainen epätavallisuus jalostui matkailuvaltiksi.

Kaikki, mitä emme (Levin) golfista tienneet

28.10.2014 Mitä vastasivat Levi Golfin toimitusjohtaja ja kenttämestari kysymystulvaan, joka syntyi, kun klubirakennukseen päästettiin joukko golfia ihmetteleviä LeviDaysin toimittajia?

Viiden tähden vauhtielämys

28.10.2014 Paukkupakkanen, ulkotuli, höyryävä mehumuki. Innostus, joka tuntuu sykkeennousuna, näkyy nauruna ja kuuluu puheensorinana. Hämärtyvä talvipäivä, valaistu ajorata taustalla – seuraava kierros kutkuttaa jo. Tervetuloa hullaantumaan ice kartingiin!

Tunturin villit asukit

28.10.2014 Lapin luonnossa elää lukuisia eri villieläinlajeja, jotka tosin rakastavat omaa rauhaansa niin paljon, etteivät eksy ihmisten silmien eteen. Mutta jos olet tarkkana ja onnekas, saa- tat nähdä yksittäisen tassun jäljen tai vanhan pesän jäänteet luonnossa kulkiessasi.

Terveisiä Levin Official Partner -yhteistyökumppaneilta!

28.10.2014 Annetaan puheenvuoro Levin virallisille yhteistyökumppaneille.

Ähkyvaara! – Taio Lapin maut kotiisi

28.10.2014 Päätin kokeilla osaisinko minä, ihan tavallinen kotiäiti, tehdä kokonaisen lappilaisen aterian, jonka kehtaisin myös tarjota ystävilleni.

Huskymies

28.10.2014 Kun Reijo Jääskeläinen 70-luvulla innostui huskyista, hän tuskin arvasi, että harrastus muuttuisi elämäntyöksi ja kuljettaisi hänet maailmankolkkiin, joiden olemassaolosta harva edes tietää.

Laukku pakattuna?

28.10.2014 Tämä on sinulle, joka suunnittelet Levin matkaa ja tuskailet matkalaukkusi sisällön kanssa – mitä pakata mukaan ja mitä ei?

Inspiraatiota Suomen Lapista

28.10.2014 Esittelyssä Levin Official Partner Haltin upea mallisto, olkaa hyvä. Suunnittelufilosofiaa ja kauden trendejä valottaa malliston pääsuunnittelija Martti Kellokumpu.

World Cup Levi – tarina tahdonvoimasta

28.10.2014 Kansainvälisen tason alppihiihtotapahtumia ei voi järjestää pienessä, syrjäisessä Suomessa, jossa ei ole edes kunnon vuoria. Jos leviläiset ajattelisivat noin yksioikoisesti, ei Levin maailmancup olisi koskaan nähnyt päivänvaloa.

Hyvä näin

28.10.2014 Kun Tanja Poutiainen keväällä 2014 ilmoitti lopettavansa menestyksekkään uransa, taisi kaikille olla selvää, ettei hän jäisi pyörittelemään peukaloitaan. Minua kiinnosti tietää, millaiseksi Tanjan seuraava ura muodostuu, ja mitä hän ottaa mukaansa edellisestä. Toki keskustelimme myös jalkapallosta.

Loma Etelässä

19.09.2014 Etelärinteet ovat olleet jo kauan monien Levin kävijöiden suosikkeja. Tällä kaudella niillä voi lasketella ja lautailla entistä paremmissa olosuhteissa. Otimme selvää, mitä uutta alueelle onkaan tulossa.

Ahmatunturin kupeessa

01.09.2014 Levillä pohjoisen vähemmistökulttuurin vaikutus näkyy usealla tavalla, vaikka varsinaiselle saamelaisalueelle on Kittilästä matkaa vielä tovi.

Vastuullista kaivostoimintaa

01.09.2013 Agnico Eagle Mines Limitedin kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden johtaja Louise Grondin on vaikuttunut siitä, ettei Suomessa ole tarvinnut vakuutella ketään luonnon merkityksestä.

Auttava duo

01.09.2013 Elina Mikkola ja Petteri Lakso muodostavat tarvittaessa ketterän työparin.