Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös! Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Revontulia taivaalla

Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös!
Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Miksi pakkanen paukkuu ja lumi narskuu kenkien alla?

Arkikielessä puhumme Suomen neljästä vuodenajasta, joista jokainen kestää keskimäärin kolme kuukautta. Hiukan syvempi sukellus ilmastotieteiden maailmaan osoittaa heti, että vuodenajat sinällään voidaan määritellä kahdella eri tavalla, termisesti ja tähtitieteellisesti.

Termiset vuodenajat määritellään vuorokauden keskilämpötilan perusteella. Tästä tarkastelukulmasta käsin talvi toden totta vie näyttävimmän korren vuodenaikojen pituusmittelössä, sillä talveksi lasketaan kaikki se aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila laskee nollan alapuolelle.

Tähtitieteelliset vuodenajat johtuvat taas siitä, että maapallo vastaanottaa kiertoradallaan eri kuukausina eri määrän auringon valoa. Syksy päättyy talvipäivän seisaukseen noin joulukuun 21. päivänä. Alkaa astronominen talvi, joka loppuu kevätpäivän tasaukseen noin 90 vuorokautta myöhemmin.

Lumihiutaleiden samanlaisuudesta

Kun keli jäähtyy, alkaa jään ja lumen aikakausi. Lunta muodostuu sadepilvissä, kun pilvien lämpötila on –5 ja –20 asteen välillä. Tässä lämpötilassa pilvet koostuvat pienistä jäähiukkasista ja alijäähtyneistä vesipisaroista. Vesihöyryn jäätyessä jäähiukkasista kasvaa jääkiteitä ja niistä rakenteeltaan kuusikulmaisia lumikiteitä.

Kiteiden muoto vaihtelee fysikaalisten olosuhteiden, kuten kosteuden ja tuulen, mukaan. Kiteet liittyvät toisiinsa mitä moninaisimmiksi yhdistelmiksi, kunnes niistä tulee niin raskaita, että ne putoavat maahan lumihiutaleina.

Vuonna 1988 yhdysvaltalaiset ilmatieteilijät väittivät löytäneensä kaksi samanlaista lumikidettä. Periaatteessa se on mahdollista, mutta useista lumikiteistä koostuvissa lumihiutaleissa on yleensä niin paljon molekyylejä, että kahden identtisen hiutaleen muodostumista pidetään hyvin epätodennäköisenä.

Kovalla pakkasella lumikiteissä on paljon sakaroita, jotka murtuvat jalan alla aiheuttaen “narskuntaa”. Lauhemmalla säällä sakaroita on vähemmän, ja nollaa lähestyttäessä paine jalan alla sulattaa osan sakaroista vedeksi, joka toimii narskumista vähentävänä liukasteena.

Pakkanen ei nouse eikä laske

Väärinkäsitysten välttämiseksi Ilmatieteen laitos suosittaa käyttämään ilmaisuja pakkanen heikkenee tai kiristyy. On myös syytä muistaa, että silloin, kun puhutaan pakkasesta, ei käytetä miinusmerkkiä.

Termi paukkupakkaset juontuu veden laajenemisesta sen jäähtyessä. Vettä voi olla esimerkiksi seinänraoissa, ja sen laajentuessa jäätyessään syntyy paukkuva ääni. Käsite tulipalopakkanen johtunee taas siitä, että pakkassäällä lämmitetään enemmän kuin normaalisti, ja se lisää tulipalojen määrää. Näin oli tilanne erityisesti silloin, kun puulämmitys oli normi. Nykyisin pakkasella tulipaloja voi synnyttää lisääntynyt sähkön ja lämmittimien käyttö.

Siitä suomalaiset tykkää?

Anu on talvifani henkeen ja vereen, ja on jopa antanut tatuoida lumihiutaleen käsivarteensa. Markus puolestaan noudattaisi mieluummin karhujen tapaa nukkua koko vuodenajan yli.

Anu:

”Talvella säävariaatiota on enemmän kuin kesällä, ja kaikki voi muuttua tunnissa. Elämänrytmi on verkkaisempi. Eri lumisateet kuulostavat erilaisilta ja pakkasen narskunnalla on kymmeniä sävyjä niin kuin myös pimeydellä. Ja jokainen valonsäde on todella erityinen! Talvesta on helppo nauttia jos varustus on kunnossa. Rakastan pulkkamäkeä ja lumitöiden tekemistä, se on parasta hyötyliikuntaa ikinä!”

Markus:

”On rasittavaa kun talvella suuri osa arjen energiasta menee siihen, että yrittää pysyä pystyssä. Kadut ja muut yleiset ulkotilat tyhjenevät ihmisistä ja elämä siirtyy kauppakeskuksien kaltaisiin sisätiloihin. Talven väriskaala on mielestäni ankean olematon. Kyllä minäkin esimerkiksi laskettelusta ja takkatulesta pidän, mutta kaipaan sellaista spontaania toimintaa, että voi astua ulos ovesta seikkailemaan ilman puolen tunnin hikoilua ja valmistautumista.”

Mia Keurulainen • Avalon

Lähteet: Ilmatieteen laitos, Tieteen kuvalehti