Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös! Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Revontulia taivaalla

Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös!
Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Palvelumuotoilun laboratorioksi

Hoksottimet hyrräämään! Mitkä perinteiset lappilaiset käyttöesineet näkyvät edelleen nykytrendeissä?

– Vaatetus on ainakin yksi käytännönläheinen esimerkki, professori Timo Jokela Lapin yliopistosta auttaa.

Saamelaiset ja pohjoissuomalaiset ovat käyttäneet esimerkiksi ”luuhkaa”, joka on hartioille laskettava lumelta suojaava vaate. Sitä on uudelleenmuotoiltu ahkerasti.

– Se on erittäin tyypillinen vaatetussuunnittelijan nykyaikaistama tuote, joka on seurannut muotoilutrendejä vuosikymmenestä toiseen.

Luonto laittoi suunnittelemaan

Ymmärretään muotoilun käsite nyt niin, että sillä ei tarkoiteta yhden henkilön luomaa yksittäistä tuotetta! Vaan enemmänkin kulttuurissa jotakin käyttötarkoitusta varten syntynyttä ja hioutunutta.

– Tästä näkökulmasta katsottuna arjessa on valtavasti käytännönläheisiä tuotteita tai johdannaisia, joilla on pitkä historia.

Timo mainitsee poro- ja tukkireen, jotka elävät täyttä päätä hupi- ja työkäytössä. Niitä valmistetaan vähintään yhtä paljon kuin ennenkin.

– Ne ovat säilyttäneet muotonsa ja käyttötarkoituksensa, mutta mukautuneet uuteen tilanteeseen.

Timo muistuttaa, että arjen käytössä on uudelleen modifioituna paljon perinteikkäitä käyttöesineitä.

Ja usein ne löytyvät nimenomaan alueilta, joissa ihmiset ovat edelleen luonnon kanssa tekemisissä.

– Ne eivät ole designereiden tekemiä, vaan kulttuurissa suunniteltuja esineitä ja tavaroita.

Tilausta on

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijoiltakin tilataan usein perinteisiä arjen käyttöesineitä, joita halutaan muotoilla uudelleen.

– Usein ne ovat päätyneet tuotteiksi harjoitustöiden tai yrityshautomon kautta. On myös sellaisia opiskelijoidemme suunnittelemia tuotteita, jotka ovat tehneet läpimurron markkinoilla, Timo kertoo.

Entä keitä ovat ne kansainvälisesti tunnetut entiset ja nykyiset huippunimet, jotka ovat ammentaneet pohjoisesta ulottuvuudesta.

Yksi aivan huippu on Timon mielestä eräs edesmennyt mestari, jonka syntymästä tulee kuluneeksi muutaman vuoden kuluttua 100 vuotta.

– Tapio Wirkkala. Hänelle merkittävä innoittaja oli mökki Inarissa. Wirkkalan lasiin liittyvissä sarjoissa idea on saatu usein Lapin luonnon muodoista.

– Lappilaisen taideteollisuuden suuri nimi on Anu Pentik, jonka inspiraation lähteenä on pitkälle Lappi. Ja sitä se oli erityisesti uran alkuvaiheessa, Timo jatkaa.

Palveluiden hiomiseen

Ajan syömä tervaskanto, puu, jään sulaminen tai vaikkapa kuura olivat muun muassa Wirkkalan luovuuden lähteinä. Tästä ajasta tuntuu olevan iäisyys, kun siirrytään tämän päivän muotoiluosaamiseen.

– Nykymuotoilijat työskentelevät koko visuaalisella alueella. Puhumme esimerkiksi graafisesta muotoilusta ja digitaalisesta muotoilusta.

Valtaosa tämän päivän ammattilaisista myös muotoilee ei esineellisiä asioita. Tällaisia ovat muun muassa palvelut.

–Suomessa tehdään strategista muotoilua, joka liittyy tulevaisuustutkimukseen ja trenditutkimukseen. Muotoiluajattelu on viety jopa yhteiskuntarakenteisiin. En nyt puhuisi aivan poliittisesta muotoilusta, mutta lähellä ollaan, Timo analysoi.

Suunnitteluympäristö joka haastaa

Klassisia muotoilun ja suunnittelun menetelmiä siis toteutetaan perinteisen tuotemuotoilun ulkopuolella.

– Palveluitakin voidaan prototypoida aivan samalla tavalla kuin vaikkapa kirveestä tehtäisiin prototyyppi.

Lapin yliopistossa on SINCO (Service Innovation Corner), joka on digitaalista tekniikkaa hyödyntävä suunnitteluympäristö. Tilassa on toteutettu palveluiden kehittämiseen liittyviä asiakastöitä esimerkiksi Ranuan eläinpuistolle.

– Palvelumuotoilu on erittäin tärkeä kehittämisen osa-alue ja mahdollisuus myös Levillä, jossa elämä perustuu pitkälle palveluiden, ei niinkään esineiden, ympärille, Timo analysoi.

Oivallusta, ideoita, kehitystä

Palvelumuotoilun menetelmillä suunnittelijoiden ulottuville saadaan esimerkiksi paremmin esiin tilanteita, kuinka palvelujen vastaanottajat palvelun kokevat.

– Rakennetaan virtuaalinen koskenlasku ja puretaan se osiin sekunti sekunnilta, Timo heittää.

Voimme siis vaikkapa tuottaa kokemuksen ja analysoida sekä suunnitella palvelua, ennen kuin sitä on käytännössä saatavilla.

– Tai toisin päin! Tuodaan yrityksen asiakaspalvelu ikään kuin uudelleen arvioitavaksi, Timo jatkaa.

Palvelun tuottaja siis pääsee palvelun tilaajan tai vastaanottajan rooliin, jolloin näkökulma avartuu ja omia palveluja voi kehittää tämän ainutlaatuisen kokemuksen pohjalta.

Alueellinen luovuus

Timo on lähtöisin Kittilän Könkäältä, joten Levi on hänelle erittäin tuttu. Itse asiassa hänen kätensä muokkasivat aikoinaan muun muassa Levin ihka ensimmäiset lumiveistokset, jotka toteutettiin vuonna 1998.

– Minulle alue on henkilökohtaisen inspiraation lähde, kohtaamispaikka, jossa yhdistyy pohjoinen, suomalainen ja saamelainenkin kulttuuri sekä luonto, hän kuvailee suhdettaan Leviin.

Taiteiden tiedekunnan dekaanina Timon näkökulma muotoiluun on luonnollisesti henkilökohtaista suhdetta laajempi.

Eräs lähtökohta on se, että on muotoilua Lapista ja on muotoilua Lappia varten. Minkä ulottuvuuden toisi se, että olisi nykytrendien mukaista muotoilua, joka olisi yhteisöllistä ja ihmisiä yhteen sitovaa?

– Levi voisi alueena olla yhteisöllisen muotoilun ja suunnittelun laboratorioalue, jossa matkailupalvelujen tuottajat, asiakkaat, asukkaat, kunta ja muut toimijat entistä enemmän miettisivät miten näitä asioita kehitettäisiin yhdessä kestävää kehitystä kunnioittavan muotoilun periaatteiden mukaisesti..

Teemu kytövuori • Timo Jokela