Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös! Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Revontulia taivaalla

Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös!
Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Vapaana virtaavat elämykset

– Retkimelonta on ylivoimaisesti paras tapa tutustua vesistöjen luontoon. Kajakki on äänetön ja saasteeton kulkuneuvo, jolla liikuttaessa on aikaa katsella, kuunnella ja haistella ympärilleen. Parhaiten luontoon tutustuu usean päivän ja yön mittaisella telttaretkellä, melontaguru Raija ”Raiski” Palosaari hehkuttaa.

Varustus on jokaisella melojalla omanlaisensa. Telttailuvälineiden lisäksi mukana kulkevat harrastevälineet ruoanlaitosta ja kalastuksesta valokuvaukseen. Kaikki välineet voi kuitenkin vuokrata.

– Retkimelonta ei vaadi erityisempiä fyysisiä ominaisuuksia, sillä vauhti vastaa rasittavuudeltaan reipasta kävelyä. Aivan heikkokuntoinen ei kuitenkaan jaksa kävellä saati meloa jopa 20 kilometrin mittaisia päivätaipaleita.

Ekakertalainenkin helposti JYVÄLLE

Melonnassa pääsee alkuun osallistumalla peruskurssille tai ohjatulle retkelle. Pienemmillä vesialueella liikkuva ei tarvitse eskimopyörähdystaitoa.

– Melontaretki voi olla hyvinkin vaihteleva ja haastava kokemus, johon vaikuttavat sää, valittu reitti, varusteet, aikataulu, kokemus sekä fyysinen ja psyykkinen valmiustila. Perustekniikan oppii helposti tässäkin lajissa tekemällä. Ensikertalaiselle kosken pyöritys voi tuntua kuin olisi pesukoneessa, mutta Raiski suosittelee lajia myös heikkohermoisille. Miksi veden päällä lipuminen on ylipäätään niin mukavaa? – Melonta soveltuu ihan kaikenikäisille ja -kuntoisille kokeilijoille. Vanhan melojankin sydäntä sykähdyttää viisivuotiaan innostus ja ikäihmisen hoksottimet oppia uutta, joten turvallisilla reiteillä kokeneen oppaan johdolla ekakertalainenkin kokee onnistumisen riemua.

– Kanootilla pääsee paikkoihin, joihin veneellä meneminen on mahdotonta. Vettä tarvitaan vain kymmenen senttiä, mutta jos sitäkään ei ole, niin aina voi nousta ja vetää kanoottia perässään.

Kapsajoki on paikallisten paratiisi

Levin alueen joet (Ounas-, Kapsa-, Aakenusjoki ja Loukinen) ovat helppoja retkimelontajokia, joissa kosket ovat luokkaa I. Aakenusjoki on kuitenkin loppukesästä vähävetinen, joten melontareissu tälle joelle kannattaa tehdä alkukesästä.

Kapsajoki on kuuluisa erämainen taimenjoki, joka entisöitiin uiton jäljiltä 1994. Joki yhtyy Loukiseen noin 13 kilometrin päässä Ounasjoesta. Jokivarresta löytyy useita kotia ja laavuja levähdyspaikoiksi. Raiski kertoo, että Kapsajoella on hyvä harjoitella tekniikkaa, kokeneemmalle melojalle haastetta tuovat joen virtapaikat, jotka aloittelija voi kiertää.

– Kapsajoki on ehdottomasti paikallisten suosikkijoki, jonne mielellään otetaan vieraita mukaan nauttimaan Lapin rauhasta ja hiljaisuudesta

Kalavehkeet mukaan

Loukinen saa alkunsa useista pienistä latvapuroista ja yhtyy Ounasjokeen Lähellä Leviä. Se on tyypillinen erämaajoki, jonka varrella ei muutamaa mökkiä lukuun ottamatta ole asutusta. Loukiseen laskee kaikkiaan 16 sivujokea, joista suurin on Kapsajoki.

– Meloja, joka etsii haastetta, saa sitä 30 kilometriä pitkällä Aakenusjoella. Varsinkin ennen juhannusta joen kosket saattavat olla jopa luokkaa III. Aakenusjoellakin voi kalastaa ja nuotiopaikkoja on pitkin vartta.

Aakenusjoki on hauska, pieni, erämainen joki, joka kulkee Aakenustunturin kupeessa. Joki vaihtelee suvannoista pieniin nivoihin Kalliokoskelle saakka. Vauhdin hurmaa Raiski suosittelee kokeilemaan Ounasjoessa.

– Lapin erämaajokien viehätys on kuitenkin se, että niiden varsilla voi nähdä monenlaista. Alati muuttuvan luonnon kokee joka kerta kanootista kuin ensimmäistä kertaa, Raiski muistuttaa.