Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös! Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Revontulia taivaalla

Ennusteiden mukaan Levillä näkyy kohta revontulia. Suuntaa siis katseesi ylös!
Ennusteen tarjoaa Sunsää.

Levi Suksee –yritysseminaari oli todellinen menestys

20.11.17

Seminaarin aiheena oli kahden päivän ajan yritysvastuu.

Levi Suksee - yritysseminaari 9.-10.11.2017 kokosi yhteen oman alansa asiantuntijoita niin Suomesta kuin ulkomailta Levi Summit -tapahtumakeskukseen. Keskustelu oli avointa sekä intiimiä, kun kokemuksia, tarinoita sekä eläviä esimerkkejä jaettiin eri yritysten perspektiivistä.

Yritysvastuu on hyvin laaja ja se koskee myös kaikkia niitä, joiden kanssa yritys toimii. Yritysten rehellisyys ja läpinäkyvyys ovat avainsanoja, jotka pitää näkyä myös tekoina.

Tämän vuoden Levi Suksee -seminaarissa puhumassa olivat mm. Iceland Ocean Clusterin Senior Partner Ragnheiður Elín Árnadóttir, Human Rights Watchin Wenzel Michalski, Mandatum Lifen Anna Nerglind, valtakunnansovittelija Minna Helle, Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen sekä Stora Enson Elina Seppälä. Laaja puhujien skaala toi yritysvastuusta keskustelemiseen hyviä kantoja ja esimerkkejä. Seminaarin osallistujat kiittelivät tekemisen meiningistä sekä rennosta tunnelmasta.

Islannin tarina - kriisin kautta nousuun

Islannin entinen ministeri, Iceland Ocean Clusterin Senior Partner Ragnheiður Elín Árnadóttir avasi seminaarin Islannin huikealla ja sinnikkäällä kasvutarinalla sekä kertoen Islannin vastuullisesta toiminnasta matkailussa.

Ragnheiður Elín Árnadóttir kertoi Islannin kasvusta ja kehityksestä, jonka keskiössä ovat olleet energia, kalastus ja matkailu. Pieni maa keskellä ei mitään on pystynyt lyhyessä ajassa kasvamaan ja kehittymään omavaraiseksi, käyttäen innovatiivisesti luonnon uusiutuvia varoja. Viimeisen seitsemän vuoden aikana turismista on tullut maan suurin tulonlähde ja kävijämääräkasvua on tapahtunut 288% vuodesta 2010 vuoteen 2016.

Turismin kasvu on tullut kuitenkin kivisen tien kautta. Ensin maahan iski talouskriisi vuonna 2008, joka nosti Islannin globaaliksi puheenaiheeksi. Toinen isku tuli pari vuotta myöhemmin vuonna 2010, kun tulivuori Eyjafjallajökull purkaantui ja ilmakehään nousseen tuhkapilven takia lentoliikenne Euroopassa lamaantui. Jälleen Islanti pääsi lööppeihin. Mutta islantilaiset eivät tästä lannistuneet, vaan Ragnheiður mukaan he avasivat silmänsä ja miettivät keinoja kääntää huono tilanne hyväksi.

Ennen kriisejä tehty markkinointi turismin eteen ei ollut kantanut hedelmää ja nyt Islannista tuli kuuluisa ja kiinnostava kohde kahden suuren kriisin takia. Maan hallitus sekä turismin eri toimijat ja elinkeinoharjoittajat keräsivät voimansa, tietotaitonsa sekä budjettinsa yhteen ja tekivät uuden markkinointistrategian. Tämän tuloksena syntyi mm. Inspired by Iceland –konsepti ja samalla suuri määrä 3-4 miljoonan euron markkinointibudjetista meni sosiaaliseen median hyödyntämiseen. Islannin valuutan romahtaminen talouskriisin jälkeen auttoi myös osaltaan turismin kasvua.

- Suosikkipuheenaiheeni ovat mahdollisuudet ja innovaatiot sekä kuinka kääntää huono tilanne hyväksi. Me islantilaiset emme saaneet parhaimpia kortteja käteen, mutta käänsimme kriisit omilla innovatiivisilla ratkaisuilla hyväksemme.

Turismi on isoin tulonlähde Islannissa, noin 3.7 miljardia euroa vuodessa ja se on 39% vientituloista. Koska turismin vuosikasvu on valtavaa, on vastuullisuus entistä tärkeämpää.

- Hallitus on vahvasti mukana matkailun kehittämisessä ja meille on erittäin tärkeää, että luonto ja luonnonvarat eivät kärsi matkailusta. Kaikelle tekemiselle on luotu omat säännöt, joita kaikki noudattavat. Vastuullisuutta matkailussa voisi verrata pienen lapsen kasvuun; pitää näyttää, opettaa, kertoa turvallisuudesta ja keskustella. Laatu kaikessa tekemisessä on erittäin tärkeää, rahalle pitää saada vastinetta. Pitää olla vastuullinen kaikessa ja kaikkien kanssa.

Vilkkain lomakausi Islannissa ajoittuu kesään sekä loppukesään, mutta isointa kasvua on tapahtunut niin sanotulla off-season ajalla.

- Haluamme kasvattaa matkailua ympärivuotiseksi sekä ympäri saaren, sillä nyt suurin osa matkailijoista sijoittuu pääkaupunki Reykjavikiin sekä pääsaaren eteläosaan. Emme kuitenkaan halua 40% kasvua vuosittain, sillä meidän tulee tehdä paljon muutoksia, jotta matkailuala pysyy vastuullisena ja matkailija saa rahoilleen vastinetta.

Matkailu tuo 300 000 asukkaan saareen lähes kaksi miljoonaa turistia vuodessa ja matkailuala koskettaa jo suurta osaa saaren asukkaista. Islannissa on ymmärretty, ettei matkailun kehitys ja turistien palveleminen saa vaikuttaa negatiivisesti saaren omien asukkaiden hyvinvointiin.

- Meidän tulee palvella turisteja vastuullisesti, mutta tämän lisäksi meidän tulee palvella myös meidän omia asukkaita vastuullisesti. Kun islantilaiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia omaan tilanteeseensa, turistit saavat parasta mahdollista palvelua.

Ragnheiður listaa monta asiaa mitä Islannissa pitää kehittää ja rakentaa, jotta infrastruktuuri pystyy palvelemaan turistimassoja luontoa häiritsemättä. Lisää teitä, siltoja, tunneleita ja rakennuksia on jo suunnitteilla. Ex-ministerin mukaan Islannissa ei ole ajateltu tarpeeksi pitkällä tähtäimellä, mutta siihen pitää tulla muutos.

- Olen hämmästynyt siitä kuinka täällä Levillä on rakennettu erittäin toimiva ja suuri infrastruktuuri kylään, jossa läpi vuoden asuu vain noin tuhat asukasta. Levi pystyy tämän takia järjestämään suuria tapahtumia kuten esimerkiksi alppihiihdon maailmancupin osakilpailun ja isännöimään suuren määrä turisteja kohteessaan. Meidän islantilaisten pitää tulla tänne opintomatkalle, koska juuri tällaista osaamista ja näkemystä olemme nyt vailla.

Ragnheiður Elín Árnadóttir oli ensimmäistä kertaa Suomen Lapissa ja Levillä, vaikka hän on työnsä puolesta käynyt useastikin Suomessa.

- Lappi on aivan upea, haluan ehdottomasti päästä laskettelemaan tai hiihtämään nyt kun olen täällä. Rakastan myös suomalaista designia, hehkuttaa Ragnheiður.

Finnair luottaa Lapin yritysvastuuseen

Finnair on yrityslupauksensa mukaisesti sitoutunut johtamaan yritystään kohti puhtaampaa, huolehtivampaa ja yhteistyöhön perustuvaa tulevaisuutta, kertoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen puheessaan.

- Lapissa on aina suoraviivaista toimintaa. Se mitä luvataan myös pidetään. Meidän tulee työstää Lapin kesän tunnettavuutta, sillä esimerkiksi kiinalaiset tietävät vain Lapin kylmän talven ja revontulet, jonka vuoksi he tulevat tänne.

Juha Järvinen muistutti myös, että kesälentojen lisääminen ei tarkoita lentojen lisäämistä Lapin jokaiselle kentälle, vaan Finnairin pitää valita yksi kenttä, josta lähdetään liikkeelle.

- Kittilän lentokenttä on ollut nopeimmin kasvava Lapin kohde, pois lukien Rovaniemi. Kittilä on kuitenkin vielä kausipainotteinen ja se on haaste, joka pitää yhdessä ratkaista. Kun kapasiteettia Kittilässä on lisätty, myynti on myös kasvanut. Luotan Kittilään kohdemielessä eniten, sillä seutu pystyy vastaanottamaan suuren määrän matkailijoita.

Kasvu Finnairilla Suomeen lentävien matkustajien osalta vuodesta 2010 on ollut Euroopasta 15%, Amerikasta 55% ja Aasiasta 165%. Finnairin tekemässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä matkustajille tulee mieleen pohjoismaista ja Suomesta. Esille nousivat mytologia, revontulet, kylmä, minimalistisuus, tuhansien järvien maa, homeware, suomalaiset ja puhtaus.

- Levi on vienyt konseptoinnin hotellien, ravintoloiden, palveluiden ja tapahtumiensa suhteen pitkälle. Tänne on tuotu ja luotu eri maailmoja, hyvänä esimerkkinä Könkäällä sijaitseva Tonttula. Levillä on kaikkea, kun taas esimerkiksi Rovaniemi keskittyy Joulupukin ympärille. Kesäturismin kehitys tulee olemaan tärkeä. Lapin upea yötön yö ja kaikki kesäaktiviteetit mahdollisuuksineen pitäisi pystyä viestimään asiakkaille.

Finnair kasvattaa liikennettään talvella 2018-2019 Kittilään ja Ivaloon. Finnair muuttaa myös Lapin lentojen aikatauluja niin, että jatkoyhteydet paranevat.