Levidays

Pyöräilymatka Leville

Maastopyöräilevän pariskunnan kokemuksia Levin pyöräilymahdollisuuksista.

Pääsimme nauttimaan Levin upeasta ruskasta maastopyöräillen vaimoni Marian kanssa syyskuun loppupuolella muutaman päivän ajan, tarkemmin ottaen 21.-24.9. Meitä piti itseasiassa olla hieman isompi ryhmä, mutta lopulta porukka tiivistyi meihin kahteen vallitsevan tilanteen heijastellessa reissusuunnitelmiin.  

Olen pyöräillyt aktiivisesti yli 30 vuoden ajan ympäri Suomea ja Eurooppaa, mutta Leville en ollut aikaisemmin matkaani suunnannut lumettomaan aikaan. Toki laskettelut ja moottorikelkkailut on koettu talvisin ja Levi on kyllä selkeästi minulle talven ykköskohde Suomessa.

Saavuimme Leville autolla ja majoituimme keskustan alppitaloissa. Meille oli majoitusvalinnassa tärkeintä keskeinen sijainti ja pyörien säilytysmahdollisuus. Myös pyykinpesumahdollisuus oli pyöräilyreissun kriteereissä, jotta pääsemme pesemään ajovaatteet päivittäin.

Nämä asiat kannattaa tsekata myös etukäteen, kun pohtii majoitusta.

Ensimmäisenä päivänä starttasimme Levin ympärysreitille. Aamu ei lähtenyt ihan suotuisten tuulien kautta liikkeelle, kun vaimoni Maria huomasi, että oli ottanut väärän ja rikkoutuneen kypäränsä mukaan. Suuntasimme Zeropointille, josta onneksi saatiin vuokrattua kypärä päähän ja sitä kautta baanalle. Zeropointilla saatiin tosi hyvää palvelua ja vinkkejä myös reitille. Lähdimme kiertämään reittiä myötäpäivään, eli Hullun Poron edestä. Reitin alussa oli hieman latupohjaa, jossa pyörät eivät oikein rullanneet parhaalla mahdollisella tavalla, mutta Levin golfkentän jälkeen alkoi homma toimia todella komeasti. Reitin alkuun kaipasimme opasteita mistä reitti alkaa ja minnepäin suunnata. Jonkinlainen reittikuvaus olisi myös hyvä olla saatavilla sillä alkukilometrien pururataosuudet meinasivat hieman latistaa maastopyöräilykokemusta. Golfilta homma alkoi sitten rokkaamaan nätisti.

Hienosti kumpuileva reitti Levin ruskamaisemissa veti suun väkisinkin messingille. Itse ajoin Specialized Epic täpärillä ja Maria sähköavusteisella Specializedin Turbo Levolla.

Nämä sähköavusteiset ovat kyllä tuoneet pyöräilyyn täysin uuden ulottuvuuden – ensinnäkin matkat ovat pidentyneet huomattavasti ja meidän tapauksessa tämä on tarkoittanut myös sitä, että päästään kimpassa ajamaan reittejä entistä monipuolisemmin.

Yksi reitin hienoimmista paikoista oli ehdottomasti Sammuntupa, jossa hörpättiin kahvit ja ihmeteltiin poroja Ounasjoen rannassa. Nämä ovat sellaisia hetkiä, joita muistellessa paluumatka kotiin ei tunnu pitkältä, vaan ennemminkin odottaa paluuta takaisin Leville. Matkan loppupuolella reitti kulki myös gondolialueen Bike Parkin ohitse. Vaikka olenkin harrastanut pyöräilyä lähes koko elämäni ajan, en ollut ikinä kokeillut ns. hissipyöräilyä. Päätettiin, että tehtäisiin tähän muutos tällä reissulla.   

Levin kierros kesti meillä noin pari tuntia ja kilometrejä kertyi yhteensä vajaat 24. Tosi hieno kokemus makeassa säässä ja meille oli todella hienoa myös se, että päästiin ajamaan yhdessä tämä reitti. Voit kurkata reissun mun Staravasta.

Toisen päivän aamuna, eli tarkemmin ottaen tiistaina 22.9 käytiin kiertelemässä vain ihan huvikseen Levin aluetta. Ollaan pohdittu että olisi mukava omistaa huoneisto tai mökki täältä joskus tulevaisuudessa. Tähän tietenkin kesän kokemukset vaikuttavat paljon. Löydettiin kyllä todella makeita alueita ja luonnollisesti visiot omasta mökistä lähtivät kohoilemaan. Toisaalta taas tuo vuokrahuoneisto Levin ytimessä on tosi helppo ja mahdollistaa lomailun rennoissa merkeissä, eikä esimerkiksi autoa tarvitsisi välttämättä olla mukana. Kipinää kuitenkin tässä on ilmassa ja tavalla tai toisella haluaisimme olla Levillä enemmän tulevaisuudessa. Siihen myös tämä reissu antoi heittämällä vahvistusta.

Tiistaina iltapäivällä Marian piti tehdä töitä ja minä polkaisin Kätkän suunnalle maastopyöräilemään. Havaittiin siinä samalla, että Levihän voisi toimia aika mukavasti myös siten, että yhdistelee lomailua ja etätöitä – voisi olla tosi toimiva juttu. Minulla oli tarkoitus tehdä hiukan pidempi keikautus Kätkän ja Pyhän ympäri Aakenuksen kautta takaisin Leville. Tämä reitti alkaa olla jo perusharrastajalle aika tiukka suoritus, mutta toki esimerkiksi sähköavusteisella pyörällä saisi jeesiä siten, että tuosta kyllä pääsee nauttimaan kaikki. Kunhan vain pyöräilee omaan tahtiin ja kunnon mukaan. Alkuun reittimerkinnät siivittivät matkaa mukavasti talvisin käytössä olevia latupohjia myöten. Reitti oli alkuun todella teknisesti helppoa ajettavaa, mutta ohitettuani Kätkän ja Pyhän, maasto muuttui hieman haastavammaksi. Aakenusta lähestyessäni kadotin hetkeksi reittimerkinnät ja puhelimen verkkoyhteys tuntui olevan melko alhaisella tasolla. Olin onneksi ottanut kuvakaappauksen reittikartasta, joten ihan perus armeijan suunnistustaidoilla onnistuin navigoimaan oikealle reitille. Kiitos jylhän maamerkin, Aakenustunturin. Reitti oli osan matkaa melko vaikeakulkuista, mutta muutaman jalkautumisen ja jänkhässä tarpomisen jälkeen löysin itseni takaisin reitille. Sitkeys palkittiin.

Oli kyllä todella makea reissu, pakko sanoa. Koska reitti vie kulkijansa myös ihan aidosti erämaahan, tuo se täysin uutta ulottuvuutta pyöräilyyn. Tässä pitää huomioida se, että eväitä ja perushuoltovehkeitä on hyvä pitää mukana. Ja tietenkin tsekkailla etukäteen sääennusteet ja esimerkiksi päivän pituuden. Suosittelen ehdottomasti Kätkän suunnan reittien tutkailua ja pyöräilyä siellä. Tästä voi kurkata dataa reissulta ja poimia myös omiin reissuihin vinkkejä.

Keskiviikkona Marian piti lähteä jo sitten eteenpäin Leviltä ja minä vietin päivän Ylläksellä. Pakkasin pyörän autoon ja hurautin naapuritunturiin alle tunnissa. Tässä tuli mieleen myös sellainen, että Levi voisi toimia todella makeasti koko alueen pyöräilyn keskuksena, josta voisi nätisti tehdä reissuja vaikkapa nyt Ylläksen suuntaan. Aamulla hyppäys bussiin ja iltapäivällä takaisin Leville, toimisi hienosti. Tai pyörän selkään Leviltä ja ajo vaikkapa Pallakselle ja sieltä kyydillä takaisin Leville.  Jos ottaa käyttöön esimerkiksi gravel -pyörän, niin Levin ympärillä on suoraan reittejä satoja kilometrejä. Levillä kun tosiaan palvelut sekä aktiviteetit ovat niin älyttömän hyvällä tasolla ja tuo pyöräilyn keskuspaikka toimisi tätä kautta ajatellen myös hienosti. 

 

Viimeisenä päivänä minulla oli vihdoin mahdollisuus tutustua hissipyöräilyn saloihin. Vuokrasin pyörän ja varusteet Levi Bike Parkin vuokraamosta gondolialueelta. Hieman meinasi jännittää parkkihommat, mutta totesin sen melko pikaisesti olevan turhaa. Nyt jo kokemusperäisesti voin sanoa, että yleisesti enduro- ja alamäkiajon mielikuvat olivat hieman harjaanjohtavia. Levin monipuolisia ja varsinkin uusimpia reittejä pystyy ajamaan perheet siinä missä freeride-sepätkin.

Pitää vain tutustua reitteihin hyvin etukäteen ja rauhassa ajella ensimmäiset kerrat. Leviltä toki löytyy sitten baanaa myös sellaisille kavereille, jotka haluavat tosissaan haastaa itseään. Tämäkin kuvastaa sitä, että pyöräilijän silmin Levi on monipuolinen kokonaisuus jo nyt ja jutellessani paikallisten kanssa on selvästi havaittavissa, että pyöräilyyn ollaan panostamassa tulevaisuudessa paljon. Olisin ehdottomasti halunnut jatkaa Bike Parkissa pyöräilyä myös toisena päivänä, mutta nyt tuli aikataulut hieman rajoitteeksi. No mutta toisaalta tämä pitää nähdä positiivisena juttuna, koska tulen kyllä Leville talvireissujeni lisäksi ensi kesänä varmasti takaisin ja tuolloin pitää ehdottomasti ajella Bike Parkissa lisää.

Kaiken kaikkiaan meidän pyöräilyreissu Leville oli aivan huippu. Pääsimme Marian kanssa ajamaan yhdessä hauskoilla flow-reiteillä ja toisaalta pääsin haastamaan itseäni vaativimmille baanoille lähes koskematonta erämaata ja rakennettua Bike Parkkia myöden. Levi tarjoaa huippuolosuhteet täydellisen aktiiviloman viettämiseen myös kesäaikaan. Levin keskus tarjoaa hienot puitteet aktiivisemman pyöräilytouhun ohella myös shoppailuun, hyvinvointiin ja hemmotteluun. Maria kävikin testaamassa paikallisen Span tarjonnan, ja myöskin uutta sporttivaatteita tarttui matkaan Levin laadukkaista urheilukaupoista. Leviltä löytyy myös kunnon määrä tasokkaita ravintolapalveluita, joista jokainen varmasti löytää itselleen sopivan vaihtoehdon.

Tuskin maltan odottaa jo seuraavaa reissua takaisin Leville!

Teksti ja kuvat: Sami Tyynelä, pyöräilijä ja aktiivinen liikkuja Lahdesta. Hommannut ensimmäisen maastopyörän jo 90-luvun alussa. Pyöräily on elämäntapa, aktiivisesti mukana kilpailutoiminnassa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Mukana pyöräilyseuratoiminnassa ja ollut kehittämässä lasten pyöräkoulutoimintaa Lahdessa.
@sami_tyy
@landenpyöräilijät
#lahdenpyöräilijät
#lahdenpyöräkoulu