Pekingin talviparaolympialaisista kotiutunut Maiju Laurila - ”Ainutlaatuinen kokemus”

Levillä asuvan ja harjoittelevan alppihiihtäjä Maiju Laurilan ensimmäiset talviparalympialaiset Pekingissä olivat upea kokemus. Kelkkalaskijoiden luokassa kilpaileva Laurila sijoittui kymmenenneksi suurpujottelussa ja kisa pujottelussa päättyi ensimmäisen kierroksen keskeytykseen. Suomen joukkueen lippua avajaisissa kantoivat Maiju Laurila ja näkövammainen hiihtäjä Inkki Inola.

Kisojen ensikertalainen, Levin Tiimiläisiin kuuluva Maiju Laurila, sai tiedon joukkueeseen pääsystä vasta hyvin lähellä itse olympialaisia. Maiju teki ennen kisoja viikolla 1-2 treeniä vapaalaskua, ja omia ratalaskutreenejä oli yhden viikon aikana muutaman kerran. Tämän lisäksi kolmesti viikossa ohjattua harjoittelua yhdessä Levin Alppikoulun sekä Levi Ski Clubin kanssa. Maijun treeniohjelmaan lisättiin myös mentaalipuolen valmistautumista, EFT-tekniikkaa.

- Treenasin ennen kisoja sen minkä ehdin ja mukana oli sopivasti lepoa. Tarvitsin myös henkistä valmentautumista, jota tein EFT-tekniikkalla. Tämä oli minulle uusi juttu, mutta tulee varmasti jäämään mukaan omaan harjoitteluun, koska siitä oli hyötyä, kertoo Maiju.

Olympialaiset oli Maijulle hyvin uskomaton kokemus. Vaikka tulos pujottelussa jäi harmittavasti saamatta ja näytöt antamatta, jäi kisoista paljon positiivisia asioita. Olympialaisissa Maijun mukana oli valmentaja Pertti Kuivalainen.

- Suurpujottelua en ole vielä uskaltanut katsoa videolta, mutta se meni niin kuin oletin. Tein oman varovaisen laskun, sellaisen olosuhteisiin nähden harjoituksen oloisen laskun. Pujottelu jäi hampaan koloon ja oli suuri pettymys. Olisin halunnut saada tuloksen, mutta ensi kerralla näytetään sitten, että mihin pystytään. Alku pujottelussa meni hyvin ja olin kuulema siinä kohtaa viidentenä ennen kuin sähelsin, joten se oli positiivista, iloitsee Maiju.

Olympialaiset ovat urheilijalle uran huippuhetkiä. Oman maan edustaminen, joukkueeseen mukaan kuuluminen sekä tietenkin itse olympiakokemuksen kerääminen.

- Pekingissä oli erilainen fiilis kuin normaali kisoissa. Meitä pidettiin huippu-urheilijoina, tähtinä ja se tuntui niin erilaiselta. Alue missä asuimme ja kilpailimme oli aidattu. Meidät oli eristetty vuorten keskelle, niin siitä tuli sellainen hieman suljettu olo, että elimme ja kilpailimme kuplan sisällä. Vaikutuksen tekivät rinteet, lumi ja se kokonaisuus mitä sinne oli rakennettu pelkkiä kisoja varten. Kiinalaisten iloisuus ja kulttuuri olivat myös mieleenpainuvat, sanoo Maiju.

Maiju pääsi avajaisten lipunkantajaksi, ja vieläpä uran ensimmäisissä paralympialaisissa.

- Ei sitä tajunnut vasta, kun tulin kotiin, että tuonnekin pääsin kisaamaan ja kuinka ainutlaatuinen koko kokemus oli. Ja pääsin vielä lipunkantajaksi avajaisiin. Joukkueen lääkäri sanoi, että se on harvinaisempaa kuin lottovoiton saaminen, kun pääsee lipunkantajaksi olympialaisiin. Tämän kommentin jälkeen vasta ymmärsin todella arvostaa lipunkantotehtävää, Maiju muistelee.

Maijun kisakausi on tältä osaa taputeltu. Nyt hän pitää pientä paussia, joka kuitenkin sisältää kevyttä treeniä. Kesällä hän aloittaa jälleen fysiikkaharjoittelut, sillä uusi kilpailukausi starttaa marraskuussa WPAS-kisoilla.