INTO, INFRA JA INNOVAATIOT
Suomi on täynnä kauniita maisemia ja mielenkiintoisia matkailukohteita. Mutta jotkut kohteet kehittyvät toisia vetovoimaisemmaksi. Suomessa yksi käänne tapahtui vuosituhannen vaihteessa, kun Levi nousi kävijämäärältään Suomen suosituimmaksi laskettelukeskukseksi. Moni asia oli muuttunut sitten askeettisten alkuvaiheiden.
1700-luvulla Levitunturia ihmetteli harvakseltaan tutkijat ja kartoittajat, 1800-luvulla reipashenkisimmät retkeilijät ja 1900-luvun alkupuolella tunturihiihdosta innostuneet edelläkävijät. Viime vuosisadan jälkipuoliskolla Levi muuttui kaiken kansan kansainväliseksi kohteeksi. Ratkaisevina tekijöinä olivat varsin samat asiat kuin 1900-luvun alkuvaiheissa. Kulkemisen kehittyminen, intohimo palvelujen kehittämiseen ja edelläkävijämäiset innovaatiot.
Autoliikenteen yleistyminen ja teiden paraneminen teki Sirkasta yhä helpommin saavutettavan. Julkinen liikenne lisääntyi, matkailupalvelut kasvoivat ja kehittyivät tupa, majatalo ja lopulta hotelli kerrallaan Sirkan kylässä. Luonnon lisäksi tarvittiin kuitenkin viihdykettä. Ensimmäinen kapulahissi alkoi vetää laskijoita ylös tunturiin vuonna 1964, mistä alkoi vuosikymmen kerrallaan kiihtynyt investointien sarja.
Laskettelijoita Levillä 1980-luvulla. Torsti Kinnula, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma, Museovirasto.
Aivan poikkeuksellisen mahdollisuuden Levitunturille tarjosi 1980-luvulla siviililiikenteelle avautunut Kittilän lentokenttä. Käytännössä missään maailmassa ei ollut lentokenttää vain vartin matkan päässä hiihtokeskuksen rinteistä. Siitä tuli kynnystekijä Levin todelliselle kansainvälistymiselle.
Yksi ratkaiseva vaihe elettiin 1990-luvun alussa, kun Kittilän visionäärit tuoreen toimitusjohtajan Jouni Palosaaren johdolla ryhtyivät toteuttamaan rinneverkostoa koko Levitunturin laajuudelle. Investointeja nopeutti lama-aika. Usean pienen rinnekeskuksen kalusto siirtyi nopeassa tahdissa Leville, jossa lamasta tehtiin mahdollisuus. Levi valittiin ensimmäistä kertaa Suomessa vuoden hiihtokeskukseksi vuonna 1993 ja heti perään 1994. Tämä oli vain alkua.
Rinnekartta lama-ajan investointien jälkeen vuonna 1996. Levi Ski Resortin arkisto.
Visioiden seuraava taso oli Suomen markkinoiden ohella maailmalla. Unelma alppihiihdon maailmancupista vuorettomassa maassa alkoi elää. Unelmaa pidettiin useista syistä utopistisena. Levi oli mukamas kaukana, pimeä ja liian kylmä. Leviläisten määrätietoisuus oli vahvempaa.
Länsirinteiltä löytyi sopivan vaativa alue pujottelun maailmancupin kriteerit täyttävälle rinteelle. Valaistuksesta rakennettiin reilusti tv-tuotannon vaatimukset ylittävä. Ja lopulta fakta rinteiden ja keskuksen sijainnista vain vartin päässä lentokentästä alkoi kääntää jäyhimpienkin kansainvälisten päättäjien päät kohti vilpoista pohjolaa. Ja lopulta vuosikymmenet ovat näyttäneen vilpoisuudenkin olleen vahvuus.
Asiakirjoja Levi Black -rinteen suunnitteluun liittyen. Levi Ski Resortin arkisto.
Kuin pisteenä iin päälle, maailmancuprinteen palvelemiseksi Leville päätettiin rakentaa Suomen ensimmäinen gondolihissi. Eihän gondoli Suomen olosuhteissa välttämättä tehokkain tapa ollut kuljettaa laskijoita mäen päälle, mutta eittämättä kansainvälisin tapa se oli. Gondoli oli hissin ohella tarina – ilmiö, joka alleviivasi Levin kehittymisen kansalliselta tasolta kansainväliselle tasolle.
Gondoli2000. Levi Ski Resortin arkisto.
Tanja Poutiainen nousi Levillä palkintokorokkeelle useasti. Levi Ski Resortin arkisto.
Vuosituhannen vaihteessa elettiinkin useita juhlahetkiä, kun Kalle Palander voitti pujottelun MM-kultaa, Levi Black rinne valmistui ja gondolihissi käynnistyi. Näin päästiin näyttämään sopivassa nosteessa viimeisen päälle järjestetyillä Eurooppa Cup -kisoilla, millainen paikka Levi oli kilpailla. Tästä seurauksena oli vain vääjäämätön. Alppihiihdon maailmancup vuonna 2004. Suomen nousua alppihiihdon maailmankartalle alleviivasi vielä osuvasti Tanja Poutiaisen ottama avauskilpailun voitto. Alppihiihtokisojen televisiointien miljoonayleisö oli valtava matkailumainos, joka konkretisoitui Kittilän lentokentän liikenteen kasvuna.
Maailmankartalla pitää kuitenkin myös pysyä. Levillä kehitys on jatkunut voimakkaana sekä kylällä että tunturissa. Vaikka vuosittainen maailmancup on näkyvä kruununjalokivi, niin suurin osa investoinneista kohdistuu tavallisen matkailijan palvelemiseen ja liikuttamiseen. Harva yritys voi sanoa investoineensa yli 100 miljoonaa euroa muutamassa vuosikymmenessä ihmisten liikuttamiseen.
Levi Glacier -hanke pidentää laskukautta eturinteillä. Levi Ski Resortin arkisto.
Levin eturinne 60 vuotta sitten ja nyt. Levi Ski Resortin arkisto.
Kalle Rantala
näyttelypäällikkö
TAHTO
Kaikkien aikojen Levi -näyttely esillä TAHDOSSA Helsingin Olympiastadionilla 25.1.–7.4.2024.
