Gondoli- ja tuolihissit ovat olennainen osa Levin tunturielämystä ympäri vuoden. Mutta mitä kaikkea tarvitaan, jotta hissit toimivat turvallisesti säässä kuin säässä? Kurkistimme Levin hissien arkeen rinnepäällikkö Teemu Hämäläisen kanssa.

Gondoli- ja tuolihissit ovat olennainen osa Levin tunturielämystä ympäri vuoden. Talvella ne kuljettavat laskijat rinteisiin ja kesällä retkeilijät, pyöräilijät sekä maisemien ihailijat tunturin huipulle. Mutta mitä kaikkea tarvitaan, jotta hissit toimivat turvallisesti säässä kuin säässä?

Levi Ski Resortin rinnepäällikkö Teemu Hämäläinen avaa hissien arkea, huoltoa ja turvallisuusjärjestelyjä kulissien takana.

Näköalaa vuodesta 2000

Levi tunnetaan laajasta rinneverkostostaan ja moderneista hisseistään. Hiihtokeskuksen 26 hissin joukossa on kaksi erityistä: gondolihissit, jotka tarjoavat matkustajilleen mahdollisuuden nauttia Tunturi-Lapin maisemista ympäri vuoden.

Gondoli2000 otettiin käyttöön vuonna 2000. Se oli Levin ensimmäinen gondolihissi ja merkittävä askel hiihtokeskuksen kehityksessä. Hissi kuljettaa matkustajat suoraan tunturin huipulle ja pystyy kuljettamaan jopa 3000 henkilöä tunnissa.

Vuonna 2007 Eturinteille avattiin toinen gondolihissi, Express-gondoli. Tuolloin Levi oli jo vakiinnuttanut asemansa yhtenä Pohjoismaiden johtavista hiihtokeskuksista.

Milloin hissi suljetaan?

Hissien toimintaan vaikuttavat sääolosuhteet, turvallisuus sekä tekniset tekijät. Yleisin syy hissien sulkemiseen on voimakas tuuli.

– Tuulen suunta on yhtä tärkeä kuin sen voimakkuus. Jos tuuli tulee hissilinjan suuntaisesti, se ei ole yhtä ongelmallista kuin sivusta tai viistosti puhaltava tuuli. Jos tuulen nopeus ylittää noin 15 metriä sekunnissa epäedullisesta suunnasta, hissi suljetaan turvallisuussyistä, kertoo rinnepäällikkö Teemu Hämäläinen.

Monesti kylällä voi olla lähes tyyntä samaan aikaan, kun tunturin huipulla tuulee voimakkaasti. Siksi sääolosuhteita seurataan jatkuvasti eri puolilla tunturia.

Erittäin kovalla tuulella gondolikopit kerätään pois vaijerilta suojaan.

Pakkanen voi pysäyttää hissin

Talvikaudella myös kova pakkanen voi vaikuttaa hissien toimintaan. Levin hissien pakkasraja on -25 °C.

Tunturissa lämpötila voi kuitenkin vaihdella huomattavasti eri korkeuksilla. Inversiotilanteessa ala-asemalla voi olla huomattavasti kylmempää kuin tunturin huipulla.

– Saattaa olla, että ala-asemalla lämpötila on -25 astetta ja yläasemalla lähes nollassa. Jos taas yläasemalla on -25 astetta, hissit suljetaan. Turvallisuudessa huomioidaan myös mahdolliset häiriötilanteet. Jos hissi pysähtyisi ja matkustajia jouduttaisiin evakuoimaan, odotus kovassa pakkasessa voisi olla erittäin epämukavaa, Hämäläinen kertoo.

Ukkonen ja myrskyt vaikuttavat kesällä

Kesällä ja syksyllä suurin sääuhka on ukkonen.

Jos ukkosrintama lähestyy aluetta, hissit suljetaan ennakoivasti. Ukkoseen liittyy usein myös voimakkaita puuskatuulia, jotka voivat vaikuttaa hissien turvalliseen käyttöön.

– Seuraamme sääennusteita jatkuvasti. Gondoli2000 pysäyttäminen ja koppien siirtäminen suojaan vie noin puoli tuntia. Jos näyttää siltä, että ukkosrintama menee nopeasti ohi, kopit voidaan jättää vaijerille, mutta silloin käytetään maadoittavaa vaijeria eli ukkosenjohdatinta, kertoo Hämäläinen.

Jää ja lumi vaativat jatkuvaa seurantaa

Talven vaihtelevat sääolosuhteet voivat aiheuttaa myös vähemmän näkyviä haasteita.

Erityisesti alkukaudesta kostea sää ja vesitihku voivat aiheuttaa jään muodostumista hissien vaijereihin.

– Jos lämpötila pyörii nollan tuntumassa ja vaijeriin kertyy jäätä, tilannetta täytyy seurata tarkasti. Levin olosuhteet olivat aikanaan niin poikkeukselliset, että hissivalmistajat tulivat paikan päälle katsomaan ilmiötä. Nykyisin käytämme järjestelmää, joka ruiskuttaa vaijeriin jäänestoainetta tarvittaessa, Hämäläinen kertoo.

Talvella seurataan myös hissilinjojen läheisyydessä kasvavaa puustoa. Tykkylumi voi kerääntyä puihin niin runsaasti, että ne muodostavat riskin hissilinjalle.

Joka aamu hissilinjat tarkastetaan moottorikelkalla ennen avaamista.

Levin oma köysipelastusryhmä on valmiudessa ympäri vuoden

Vaikka hissien turvallisuus perustuu ennaltaehkäisyyn, kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin varaudutaan etukäteen.

Jos hissiä ei saada liikkeelle edes apukäytön eli dieselmoottorin avulla ja gondolissa on matkustajia, käyttöön otetaan erikoiskoulutettu köysipelastusryhmä. Pelastajat evakuoivat matkustajat gondolista yksi kerrallaan erityisten laskulaitteiden avulla.

– Tällaisessa tilanteessa tehdään ensin ilmoitus hätäkeskukseen, jonka jälkeen paikalle kutsutaan Levin oma köysipelastusryhmä. Talvella ryhmä liikkuu hissilinjalle moottorikelkoilla. Pelastajat nousevat hissitolppaa pitkin vaijerille, etenevät gondolille ja laskeutuvat sen katolle. Sen jälkeen matkustajat lasketaan turvallisesti maahan yksi kerrallaan, kertoo rinnepäällikkö Teemu Hämäläinen.

Pelastustöissä voidaan hyödyntää myös Levin omaa nosturia, jonka 16 metriä pitkä puomi mahdollistaa asiakkaiden evakuoinnin sekä tuoli- että gondolihisseistä.

Vaikka pelastustoimintaan on varauduttu tarkasti, Levillä ei ole koskaan tarvinnut evakuoida asiakkaita hisseistä köysipelastusryhmän avulla.

Valmiutta ylläpidetään säännöllisellä harjoittelulla. Levin köysipelastusryhmä harjoittelee kaksi kertaa vuodessa, ja lisäksi Lapin pelastuslaitos järjestää alueella vuosittain omia harjoituksiaan. Yhteistyötä tehdään myös Ylläksen kanssa, ja tarvittaessa nosturikalustoa voidaan siirtää keskusten välillä avuksi.

Köysipelastustoimintaa ohjaavat tarkat määräykset ja kansainväliset turvallisuusstandardit, jotka määrittelevät sekä pelastustoimien toteutuksen että pelastushenkilöstön koulutusvaatimukset.

Hissien turvallisuus perustuu jatkuvaan huoltoon

Hissien turvallinen toiminta ei perustu pelkästään moderniin tekniikkaan, vaan jatkuvaan seurantaan, huoltoon ja tarkastuksiin.

Jokainen hissi tarkastetaan päivittäin ennen avaamista. Hissivalvojat suorittavat määritellyt aamutarkastukset, ja mahdolliset poikkeamat ilmoitetaan välittömästi hissihuollolle.

Lisäksi hisseille tehdään säännöllisiä huoltoja ympäri vuoden.

Kuukausihuollossa tarkastetaan muun muassa ylä- ja ala-asemat, hissipylväät, rullastot sekä vaijerien kulku. Samalla käydään läpi laakerit, pultit ja muut kuluvat osat.

Vuosittaisen tarkastuksen suorittaa ulkopuolinen tarkastusviranomainen. Levillä tarkastuksista vastaa Kiwa, joka kuuluu maailman suurimpiin testaus-, tarkastus- ja sertifiointiyrityksiin.

Kuluvien osien käyttöä seurataan tarkasti valmistajien määrittelemien huolto-ohjelmien mukaisesti.

– Esimerkiksi kääntöpyörien laakereille on määritelty noin 20 000 käyttötunnin käyttöikä. Tämän jälkeen niitä seurataan tarkemmin tai ne vaihdetaan uusiin. Gondoli2000 käyttöönoton jälkeen nämä laakerit on vaihdettu kahdesti, kertoo rinnepäällikkö Teemu Hämäläinen.

Vaijerit tarkastetaan mittalaitteilla neljän vuoden välein. Samalla voidaan havaita esimerkiksi yksittäisten säikeiden mahdolliset vauriot. Myös hissien perustusten ankkurirakenteet tarkastetaan säännöllisesti.

Suurimmat huoltotyöt tehdään kesäkaudella silloin, kun hissit eivät ole päivittäisessä käytössä. Teknisten tarkastusten lisäksi turvallisuus perustuu henkilökunnan koulutukseen. Hissityöntekijät harjoittelevat säännöllisesti erilaisia häiriö- ja poikkeustilanteita, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan reagoida nopeasti ja turvallisesti.